Jyväskylän Puukuokka-kerrostalokortteli osoittaa, että puu taipuu korkealaatuiseksi kaupunkiarkkitehtuuriksi kohtuukustannuksilla. A-Insinöörien suunnittelema, teollisen puurakentamisen mallia näyttävä kaupunkikortteli palkittiin Vuoden parhaat ARA-neliöt 2019 -palkinnolla tänään.

Puukuokka-talot Jyväskylän Kuokkalassa ovat korkeimmat teollisesti valmistetut puukerrostalot Suomessa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA palkitsi vuonna 2018 valmistuneen puukerrostalokorttelin Vuoden parhaat ARA-neliöt 2019 -laatupalkinnolla 15.1.2019.

Lakea Oy:n rakennuttamaan Puukuokka-kortteliin kuuluu kolme 6–8-kerroksista puurakenteista kerrostaloa, joissa on 186 erikokoista asuntoa. A-Insinöörit toimi Puukuokka 2:n ja Puukuokka 3:n rakennesuunnittelijana.

”Puutalorakentamisella on paljon annettavaa kaupunkikehitykselle. Puu sopii erinomaisesti täydennysrakentamiseen ja kerrostalojen lisäkerrosten materiaaliksi. Puukuokka osoittaa myös sen, että puutalorakentaminen voi olla nopeaa ja kustannustehokasta”, A-Insinöörien rakennesuunnittelun tiimiä johtanut Toni Kekki sanoo.

Puukuokka-korttelissa kehitettiin teollisen puurakentamisen malli

Puukuokka-kortteli rakennettiin kolmessa vaiheessa, joissa otettiin oppia aiemmista. Kolmas talo rakennettiin jo valmiin teollisen mallin mukaisesti. Rakenteiden osalta esimerkiksi jäykistysjärjestelmää kehittämällä äänitekniikka parani niin, että lopputulos on akustisesti miellyttävä.

Nyt löydettyjä ratkaisuja hyödynnetään tulevaisuuden hankkeissa.

”Rakentaminen on vaatinut niin suunnittelijoilta, urakoitsijoilta kuin rakennuttajalta innovatiivista otetta ja ennakkoluulotonta asennetta kehittää uutta. Tilaelementtitekniikalle ei ole olemassa valmiita ohjeita tai detaljikirjastoja. Suunnittelijat ovat luoneet uuden tavan tehdä rakentamista ja suunnitelleet jokaisen yksityiskohdan alusta loppuun”, kertoo Lakean toimitusjohtaja Timo Mantila.

Perinteisesti puukerrostalorakentamista on pidetty kalliina. Kulut pysyvät kuitenkin kohtuullisina pitkälle vietyjen, esivalmistettujen elementtien ansiosta. Puuelementtien rakentaminen sisätiloissa parantaa myös rakentamisen laatua merkittävästi.

Ensimmäinen Puukuokka-talo valmistui vuonna 2014 ja sai Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon syksyllä 2015.

Ara myöntää Vuoden parhaat ARA-neliöt -laatupalkinnon vuosittain rahoittamalleen uudisrakentamis- tai perusparannuskohteelle, jossa tavoitellaan korkeaa laatua ja elinkaarikustannuksiltaan kohtuuhintaista asumista.

Lisätietoja:
Esa Suomalainen, yksikönjohtaja, A-Insinöörit
puh. 0400 299 644
esa.suomalainen@ains.fi

Lapelland-malliston panoraamaikkunalla varustettu uutuusmökkivaunu Finlandia 9000 yhdistää omakotitalon ylellisen varustelutason ja asuntovaunun liikuteltavuuden samaan kokonaisuuteen.

Vapaa-ajan rakentamisen edelläkävijänä tunnettu Salvos Finland Oy esittelee 16.-20.1.2019 Helsingissä järjestettävillä Matkamessuilla Lapin matkailuun täysin mullistavan majoituskonseptin. Lapelland-malliston 2-4 henkilölle soveltuva Finlandia 9000 mökkivaunu on 21m²:n lasikattoinen panoraamaikkunalla, saunalla, täydellisellä keittiövarustuksella sekä makuuhuoneella varusteltu huoneisto, joka kulkee renkailla auton perässä ja on kytkettävissä vesi-, viemäri- ja sähköverkkoon. ”Stand alone” -paketin biodiesel-lämmityksen, raikas- ja likavesisäiliöiden sekä aurinkoenergian avulla rakennus toimii myös liikkuvana ja omavaraisena yksikkönä eikä jätä jälkiä luontoon”, kertoo Lapellandin liiketoimintajohtaja Pete Lohi. 

Ennenkokemattomia elämyksiä Lapin matkailijoille – perheyrityksen intohimolla toteutettuna

Liikuteltavuutensa ansiosta Finlandia 9000 -mökkivaunu mahdollistaa ainutlaatuisia elämyksiä pohjoisen luonnosta kiinnostuneille matkailijoille. Kiinteän kesämökin mukavuuksilla varustetun vaunun suurista panoraamaikkunoista kelpaa ihailla revontulia ja nauttia takkatulen tunnelmasta sekä saunan höyryistä keskellä kauneinta tunturimaisemaa – ekologisesti ja ympäröivää luontoa kunnioittaen. Täysin käyttövalmiina toimitettava Finlandia 9000 tarjoaakin joustavan ja kustannustehokkaan ratkaisun Lapin matkailuyrittäjille tuttuun majoituskapasiteettiongelmaan.

Pohjoispohjalainen perheyritys Salvos Finland Oy on tunnettu jo yli 10 vuoden ajan laadukkaista ja innovatiivisista vapaa-ajanrakennuksistaan, joihin lukeutuvat mm. vastuullisesti ja asiakkaan toiveiden mukaan toteutetut käyttövalmiit hirsirakennukset sekä siirrettävän alustan päälle rakennetut saunat ja kylpykeskukset. Salvoksen nousu vapaa-ajan rakentamisen huipulle on aina pohjautunut vahvaan arvopohjaan, henkilöstön aitoon intohimoon sekä valmiuteen tehdä asiat toisin, asiakkaita kuunnellen ja kunnioittaen. Näitä samoja toimintaperiaatteita noudattaen on syntynyt myös Lapelland-mallisto, jonka nyt lanseerattujen uutuustuotteiden – erityisesti mullistavan Finlandia 9000 -luksusmökkivaunun – myötä Salvos haastaa entistä voimakkaammin alan johtavat yritykset ja tähyää myös kansainvälisille vapaa-ajanrakennusmarkkinoille. Finlandia 9000 -rakennuksen teollinen valmistus alkaa maaliskuussa 2019.

Esittelyssä vapaa-ajan asumisen uusi mukavuustaso

Lämpimän talvieristyksen ansiosta ympärivuotiseen käyttöön soveltuva Finlandia 9000 on matkailuyritysten ohella täydellinen vastaus myös mökkeilystä ja asuntovaunuilusta kiinnostuneiden kuluttajien tarpeisiin mullistaen etenkin kokeneemman kausipaikkakaravaanarin majoituskokemuksen. Helposti liikuteltava mökkivaunu kulkee omistajansa mukana kätevästi minne tahansa ja mahdollistaa rentoutumisen vaikka omalla kotipihalla! ”Toimivat tilaratkaisut, täydellinen keittiövarustus, tunnelmallinen takka, lasikatto ja tietysti oma sauna vievät asumisen mukavuuden aivan uudelle tasolle”, liiketoimintajohtaja Lohi kuvailee. Salvos Finland järjestää medialle tietoiskuja uutuuskonseptista messuosastollaan 6B10 torstaina 17.1 klo 10 ja klo 14.30 sekä perjantaina 18.1. klo 10. Osastolla on mahdollista tutustua Finlandia 9000 -rakennukseen. Katso esittely video https://youtu.be/Bei6KuMYoLk

Lisätietoja:

Liiketoimintajohtaja Pete Lohi
Puhelin: 040 354 4690
www.lapelland.fi

Rahoitettava innovaatio, Remotek, on kaasu- ja vesiputkiverkostojen omistajille tarkoitettu, pilvipohjainen korroosion etämittausjärjestelmä, joka mittaa suojattavan kohteen suojapotentiaalia ja mahdollistaa putkistojen kunnon reaaliaikaisen seurannan ja nopean puuttumisen vauriotilanteisiin.

Remotekillä on huomattava markkinapotentiaali Euroopassa ja Venäjällä, joissa rakennetaan ja jatkuvasti saneerataan putkistoja mahdollistaen innovaation levittämisen laajalle alueelle. Ensivaiheessa Remotekin markkinat muodostuvat kaikista jo olemassa olevista sekä rakenteilla olevista kaasuputkista ja vesiputkista. Remotek soveltuu asennettavaksi sekä uusiin että vanhoihin putkistoihin.

Tekimetin visio on olla keskeinen etähallittavien korroosiosuojausratkaisujen tarjoaja Euroopassa vuoteen 2021 mennessä. Yrityksen tavoite on, että Remotek-innovaatiota hyödynnetään laajalti Euroopan kaasu- ja vesiputkistoverkostoissa. Tämän projektin avulla Tekimet tähtää nopeasti kansainvälisille markkinoille painottaen Itämeren alueen markkinoita.

Hankesuunnitelman toteuttamista oli tukemassa Innovation Manager Finland Oy.

Lapelland-malliston panoraamaikkunalla varustettu uutuusmökkivaunu Finlandia 9000 yhdistää omakotitalon ylellisen varustelutason ja asuntovaunun liikuteltavuuden samaan kokonaisuuteen.

Vapaa-ajan rakentamisen edelläkävijänä tunnettu Salvos Finland Oy esittelee 16.-20.1.2019 Helsingissä järjestettävillä Matkamessuilla Lapin matkailuun täysin mullistavan majoituskonseptin. Lapelland-malliston 2-4 henkilölle soveltuva Finlandia 9000 mökkivaunu on 21m²:n lasikattoinen panoraamaikkunalla, saunalla, täydellisellä keittiövarustuksella sekä makuuhuoneella varusteltu huoneisto, joka kulkee renkailla auton perässä ja on kytkettävissä vesi-, viemäri- ja sähköverkkoon. ”Stand alone” -paketin biodiesel-lämmityksen, raikas- ja likavesisäiliöiden sekä aurinkoenergian avulla rakennus toimii myös liikkuvana ja omavaraisena yksikkönä eikä jätä jälkiä luontoon”, kertoo Lapellandin liiketoimintajohtaja Pete Lohi. 

Ennenkokemattomia elämyksiä Lapin matkailijoille – perheyrityksen intohimolla toteutettuna

Liikuteltavuutensa ansiosta Finlandia 9000 -mökkivaunu mahdollistaa ainutlaatuisia elämyksiä pohjoisen luonnosta kiinnostuneille matkailijoille. Kiinteän kesämökin mukavuuksilla varustetun vaunun suurista panoraamaikkunoista kelpaa ihailla revontulia ja nauttia takkatulen tunnelmasta sekä saunan höyryistä keskellä kauneinta tunturimaisemaa – ekologisesti ja ympäröivää luontoa kunnioittaen. Täysin käyttövalmiina toimitettava Finlandia 9000 tarjoaakin joustavan ja kustannustehokkaan ratkaisun Lapin matkailuyrittäjille tuttuun majoituskapasiteettiongelmaan.

Pohjoispohjalainen perheyritys Salvos Finland Oy on tunnettu jo yli 10 vuoden ajan laadukkaista ja innovatiivisista vapaa-ajanrakennuksistaan, joihin lukeutuvat mm. vastuullisesti ja asiakkaan toiveiden mukaan toteutetut käyttövalmiit hirsirakennukset sekä siirrettävän alustan päälle rakennetut saunat ja kylpykeskukset. Salvoksen nousu vapaa-ajan rakentamisen huipulle on aina pohjautunut vahvaan arvopohjaan, henkilöstön aitoon intohimoon sekä valmiuteen tehdä asiat toisin, asiakkaita kuunnellen ja kunnioittaen. Näitä samoja toimintaperiaatteita noudattaen on syntynyt myös Lapelland-mallisto, jonka nyt lanseerattujen uutuustuotteiden – erityisesti mullistavan Finlandia 9000 -luksusmökkivaunun – myötä Salvos haastaa entistä voimakkaammin alan johtavat yritykset ja tähyää myös kansainvälisille vapaa-ajanrakennusmarkkinoille. Finlandia 9000 -rakennuksen teollinen valmistus alkaa maaliskuussa 2019.

Esittelyssä vapaa-ajan asumisen uusi mukavuustaso

Lämpimän talvieristyksen ansiosta ympärivuotiseen käyttöön soveltuva Finlandia 9000 on matkailuyritysten ohella täydellinen vastaus myös mökkeilystä ja asuntovaunuilusta kiinnostuneiden kuluttajien tarpeisiin mullistaen etenkin kokeneemman kausipaikkakaravaanarin majoituskokemuksen. Helposti liikuteltava mökkivaunu kulkee omistajansa mukana kätevästi minne tahansa ja mahdollistaa rentoutumisen vaikka omalla kotipihalla! ”Toimivat tilaratkaisut, täydellinen keittiövarustus, tunnelmallinen takka, lasikatto ja tietysti oma sauna vievät asumisen mukavuuden aivan uudelle tasolle”, liiketoimintajohtaja Lohi kuvailee. Salvos Finland järjestää medialle tietoiskuja uutuuskonseptista messuosastollaan 6B10 torstaina 17.1 klo 10 ja klo 14.30 sekä perjantaina 18.1. klo 10. Osastolla on mahdollista tutustua Finlandia 9000 -rakennukseen. Katso esittely video https://youtu.be/Bei6KuMYoLk

Lisätietoja:

Liiketoimintajohtaja Pete Lohi
Puhelin: 040 354 4690
www.lapelland.fi

Lapelland-malliston panoraamaikkunalla varustettu uutuusmökkivaunu Finlandia 9000 yhdistää omakotitalon ylellisen varustelutason ja asuntovaunun liikuteltavuuden samaan kokonaisuuteen.

Vapaa-ajan rakentamisen edelläkävijänä tunnettu Salvos Finland Oy esittelee 16.-20.1.2019 Helsingissä järjestettävillä Matkamessuilla Lapin matkailuun täysin mullistavan majoituskonseptin. Lapelland-malliston 2-4 henkilölle soveltuva Finlandia 9000 mökkivaunu on 21m²:n lasikattoinen panoraamaikkunalla, saunalla, täydellisellä keittiövarustuksella sekä makuuhuoneella varusteltu huoneisto, joka kulkee renkailla auton perässä ja on kytkettävissä vesi-, viemäri- ja sähköverkkoon. ”Stand alone” -paketin biodiesel-lämmityksen, raikas- ja likavesisäiliöiden sekä aurinkoenergian avulla rakennus toimii myös liikkuvana ja omavaraisena yksikkönä eikä jätä jälkiä luontoon”, kertoo Lapellandin liiketoimintajohtaja Pete Lohi. 

Ennenkokemattomia elämyksiä Lapin matkailijoille – perheyrityksen intohimolla toteutettuna

Liikuteltavuutensa ansiosta Finlandia 9000 -mökkivaunu mahdollistaa ainutlaatuisia elämyksiä pohjoisen luonnosta kiinnostuneille matkailijoille. Kiinteän kesämökin mukavuuksilla varustetun vaunun suurista panoraamaikkunoista kelpaa ihailla revontulia ja nauttia takkatulen tunnelmasta sekä saunan höyryistä keskellä kauneinta tunturimaisemaa – ekologisesti ja ympäröivää luontoa kunnioittaen. Täysin käyttövalmiina toimitettava Finlandia 9000 tarjoaakin joustavan ja kustannustehokkaan ratkaisun Lapin matkailuyrittäjille tuttuun majoituskapasiteettiongelmaan.

Pohjoispohjalainen perheyritys Salvos Finland Oy on tunnettu jo yli 10 vuoden ajan laadukkaista ja innovatiivisista vapaa-ajanrakennuksistaan, joihin lukeutuvat mm. vastuullisesti ja asiakkaan toiveiden mukaan toteutetut käyttövalmiit hirsirakennukset sekä siirrettävän alustan päälle rakennetut saunat ja kylpykeskukset. Salvoksen nousu vapaa-ajan rakentamisen huipulle on aina pohjautunut vahvaan arvopohjaan, henkilöstön aitoon intohimoon sekä valmiuteen tehdä asiat toisin, asiakkaita kuunnellen ja kunnioittaen. Näitä samoja toimintaperiaatteita noudattaen on syntynyt myös Lapelland-mallisto, jonka nyt lanseerattujen uutuustuotteiden – erityisesti mullistavan Finlandia 9000 -luksusmökkivaunun – myötä Salvos haastaa entistä voimakkaammin alan johtavat yritykset ja tähyää myös kansainvälisille vapaa-ajanrakennusmarkkinoille. Finlandia 9000 -rakennuksen teollinen valmistus alkaa maaliskuussa 2019.

Esittelyssä vapaa-ajan asumisen uusi mukavuustaso

Lämpimän talvieristyksen ansiosta ympärivuotiseen käyttöön soveltuva Finlandia 9000 on matkailuyritysten ohella täydellinen vastaus myös mökkeilystä ja asuntovaunuilusta kiinnostuneiden kuluttajien tarpeisiin mullistaen etenkin kokeneemman kausipaikkakaravaanarin majoituskokemuksen. Helposti liikuteltava mökkivaunu kulkee omistajansa mukana kätevästi minne tahansa ja mahdollistaa rentoutumisen vaikka omalla kotipihalla! ”Toimivat tilaratkaisut, täydellinen keittiövarustus, tunnelmallinen takka, lasikatto ja tietysti oma sauna vievät asumisen mukavuuden aivan uudelle tasolle”, liiketoimintajohtaja Lohi kuvailee. Salvos Finland järjestää medialle tietoiskuja uutuuskonseptista messuosastollaan 6B10 torstaina 17.1 klo 10 ja klo 14.30 sekä perjantaina 18.1. klo 10. Osastolla on mahdollista tutustua Finlandia 9000 -rakennukseen. Katso esittely video https://youtu.be/Bei6KuMYoLk

Kuvat löydät myös osoitteesta https://www.dropbox.com/sh/njls0gaj8ehx9jl/AAAeh3BGg9Zb77lQv9OsHmWDa?dl=0

Lisätietoja:

Liiketoimintajohtaja Pete Lohi

Puhelin: 040 354 4690

www.lapelland.fi

Kuntien Tiera Oy vahvistaa asemaansa Hämeessä: Tiera vastaa jatkossa Asikkalan ICT-palveluiden tuotannosta

Asikkalan kunta siirsi IT-palvelunsa inhouse-yhtiölleen

Asikkalan kunta on päättänyt antaa vastuun IT-palvelujensa hoitamisesta yli 300 kuntatoimijan omistamalle Kuntien Tiera Oy:lle. Tiera vastaa jatkossa omistaja-asiakkaansa IT-palveluista kokonaisuutena, sisältäen käyttäjä- ja konesalipalvelut. Tavoitteena on, että ulkoistuksen myötä kunta pystyy parantamaan työnsä tehokkuutta ja laatua sekä keskittymään peruspalveluiden kehittämiseen.

Kuntakentällä eletään keskellä suuria muutoksia. Samaan aikaan kun odotetaan vastauksia maakunta- ja sote-uudistukseen sekä palveluiden järjestämiseen liittyviin kysymyksiin, paineet toiminnan kehittämisen ja digitalisaation edistämiseen kasvavat. Kuntaorganisaatioiden odotetaan tehostavan omaa toimintaansa ja toisaalta samaan aikaan kehittävän uusia digitaalisia kuntalaispalveluita. Asikkalassa tähän haasteeseen vastattiin siirtämällä jokapäiväinen ICT-palvelutuotanto yli 300 kuntatoimijan omistamalle Kuntien Tiera Oy:lle.

- Ulkoistuksen myötä IT-järjestelmämme tulevat nykyaikaistettua kokonaisuutena ja pääsemme kuntana keskittymään peruspalveluidemme kehittämiseen, sen sijaan että käyttäisimme resursseja IT-asioihin. Uskomme vahvasti siihen, että pystymme parantamaan kuntatyön tehokkuutta ja laatua nyt käyttöömme tulevien uusien järjestelmien ja Tieran kokonaisvaltaisen IT-kehittämisen avulla, kertoo Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka.

Ulkoistuspalvelut mahdollistavat ydintoimintoihin keskittymisen

- Kuntatoimijoiden muutostarve on siirtää fokus päivittäisen ICT:n hoidosta digitalisaation edistämiseen. Ja tässä Tiera auttaa omistaja-asiakkaitaan ottamalla kopin IT-infrapalveluista kokonaisuutena. Näin tuemme omistajiamme digitalisaation edistämisessä, kertoo Tieran liiketoimintajohtaja Sakari Luotonen.

Tiera on valtakunnallinen inhouse-yhtiö, joka toimii paikallisesti lähellä asiakkaitaan. Tieralla on valmis hankemalli ICT-palvelutuotannon siirtoon ja lukuisat lisäarvoa tuottavat palvelut ovat omistaja-asiakkaille valmiiksi kilpailutettuja. Ulkoistuspalvelut voivat sisältää asiakkaan tarpeen mukaan joko koko ICT:n hoitamisen tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi perustietotekniikan. Ulkoistuksen yhteydessä Tieralle voi myös siirtyä henkilöitä, mutta se ei ole välttämätöntä - tämäkin sovitaan asiakkaan tarpeeseen ja tavoitetilaan perustuen.

- Olemme ylpeitä Asikkalan luottamuksesta Tieraa kohtaan. Heillä on selkeä tahtotila saada ICT:stä lisää hyötyä oman toimintansa kehittämiseen Tieran palveluiden kautta. Yhteistyö vahvistaa Tieran asemaa Hämeessä omistajiemme IT-kumppanina, kertoo Tieran liiketoimintapäällikkö Jyri Lehtonen

Tieran ulkoistuspalveluja hyödyntävät nyt Asikkalan lisäksi mm. Inkoo, Vihti, Karkkila ja Turku.

Lisätietoja:

Rinna Ikola-Norrbacka
Kunnanjohtaja, Asikkalan kunta
044 778 0210 / rinna.ikola-norrbacka@asikkala.fi

Aapo Pispa
Talousjohtaja, Asikkalan kunta
044 778 0220 / aapo.pispa@asikkala.fi

Sakari Luotonen
Johtaja, infrapalvelut, Kuntien Tiera Oy
050 584 2174 / sakari.luotonen@tiera.fi              

Jyri Lehtonen                                                           
Liiketoimintapäällikkö, Kuntien Tiera Oy                         
044 907 2464 / jyri.lehtonen@tiera.fi  

Oulun ensimmäinen Tulevaisuuden tuotekehitys -seminaari järjestettiin 10.1.2019 Oulun Uudella Seurahuoneella. Tapahtuma yllätti kaikki suosiollaan: Uusi Seurahuone oli täynnä innokkaita tuotekehityksen ammattilaisia, jotka olivat tulleet paikalle kuulemaan digitaalisen tuotekehityksen uusista tuulista. Mielenkiintoiset puhujat herättivät yleisössä uusia ajatuksia ja keskustelu kävi kuumana koko päivän. 

Päivä alkoi aamupalalla sekä Contribyte Oulun vetäjän Tanja Suomalaisen tervetulotoivotuksella. Tämän jälkeen lavan valtasi ilmiömäinen johtamisguru Jurgen Appelo, joka paljasti meille etukäteen tulevan kirjansa tärkeimpiä oppeja. Appelo korosti puheessaan muun muassa sitä, että innovaatioon tulisi suhtautua pelinä, eikä minään suoraviivaisena putkilona sekä sitä, että yritysten tulisi toiminnassaan huomioida paremmin se, missä elinkaaren vaiheessa tuote on. Eri ikäisiin perheenjäseniin pätee eri säännöt, ja niin myös eri ikäisiin tuotteisiin!

Appelon lisäksi saatiin Tulevaisuuden tuotekehitys -seminaarissa nauttia myös monista muista kiinnostavista puheista. Lavalla nähtiin loistopuhujia etenkin oululaisista yrityksistä, muun muassa Coronarialta, Fingersoftilta sekä Urokselta. Myös Contribyten konsultit Henri Hämäläinen ja Markku Nurmela nousivat lavalle puhumaan tulevaisuuden megatrendeistä, kuten kiertotaloudesta sekä liiketoiminnan etiikasta. ”Pelkät arvot eivät riitä, tekemisen läpinäkyvyydestä tulee kilpailuetu” olikin yksi heidän puheenvuoronsa tärkeimmistä viesteistä.

Päivän mieleenpainuvimpia opetuksia olivat puhujien neuvot innovaatiosta ja menestyksestä. Coronarian Juha Wikström totesi viisaasti, että yritysten ei tulisi kysyä, miten he parhaiten saisivat tuotteen tai palvelun kaupaksi, vaan kysyä, millainen tuote tai palvelu heidän pitäisi luoda, jotta se kävisi mahdollisimman hyvin kaupaksi. Saman viestin tiivisti myös Fingersoftin Marika Iivari: ”Luo ensin hyvää, raha seuraa perästä”.

Tapahtumamme sai kiitosta erityisesti hyvin valituista puhujista sekä Oulun Uuden Seurahuoneen hienosta seminaarimiljööstä. Muutamat innokkaimmat myös kyselivät, milloin järjestetään seuraava vastaava tilaisuus. Seuraava seminaari onkin jo suunnitteilla, mutta ajankohdasta tiedotetaan myöhemmin. Meistä on mahtavaa, että tulevaisuuden tuotekehitys alan ihmisiä ja että tämänkaltaisille tapahtumille on kysyntää ympäri Suomen!

Lisää kuvia sekä seminaarimateriaaleja löydät osoitteesta: https://tulevaisuudentuotekehitys.com/tute-oulu-2019/

JULKAISUVAPAA 18.1.2019 klo 7:00

HeadPower Oy tarjoaa palveluna Tietoliikenteen Yksiköt sekä niiden osana olevat Tietoliikennerakentamisen Työ- ja laatuohjeet (lyhenne TLY) valokuituverkkojen laadukkaan rakentamisen helpottamiseksi. Suomen Seutuverkot Ry:n jäsenyhtiöt rakennuttavat uusia valokuituverkkoja ympäri Suomea mahdollistaakseen digitaalisten palveluiden tarjonnan myös niillä alueilla, joilla muut operaattorit eivät laajakaistapalveluita tarjoa.

HeadPower ja Suomen Seutuverkot ovat solmineet joulukuussa 2018 yhteistyösopimuksen jonka perusteella kuituosuuskunnat ja muut yhdistyksen varsinaiset jäsenet voivat nyt hankkia TLY-ohjeistuksen erittäin edulliseen jäsenetuhintaan käyttöönsä. Näin voidaan merkittävästi helpottaa kustannustehokkaan mutta laadukkaan ja viranomaismääräysten mukaisen valokuituverkon rakennuttamista. Tietoliikennetoimialalla samoja ohjeita on käytetty  jo useiden vuosien ajan joten tästä eteenpäin kaikki osapuolet pystyvät hyödyntämään valtakunnan parhaita käytäntöjä tietoliikenneverkkojen rakentamisessa.

”Olemme erittäin tyytyväisiä siihen että voimme osaltamme edistää yhteiskunnan digitalisoinnin kannalta välttämättömien valokuituverkkojen laadukasta rakentamista koko Suomen alueella” lausuu HeadPower Oy:n toimitusjohtaja Antti Jukarainen.

”Allekirjoitetun yhteistyösopimuksen myötä pystymme nyt tarjoamaan varsinaisille jäsenillemme erittäin kustannustehokkaasti laadukkaat tietoliikennerakentamisen yksikkömäärittelyt sekä työ- ja laatuohjeet. Yhteistyössä on voimaa!” lisää Suomen Seutuverkot Ry:n puheenjohtaja Aatu Samppala.

Tietoliikenneyksiköiden tarkempaan sisältöön voit tulla tutustumaan HeadPower Oy:n osastolle A-738 Verkosto 2019 –messuilla 23.-24.1.2019 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.

Lisätietoja:

Antti Jukarainen

Toimitusjohtaja, HeadPower Oy

p. 044 581 4703, e-mail: antti.jukarainen@headpower.fi  www.headpower.fi

Aatu Samppala

Puheenjohtaja, Suomen Seutuverkot Ry

p. 040 841 6129, e-mail: puheenjohtaja@seutuverkot.fi  www.seutuverkot.fi

HeadPower Oy toimittaa suomalaisia pilvipalveluita infraverkkoyhtiöille kuten sähkö-, tietoliikenne-, vesi- ja kaukolämpöyhtiöille. Digitaaliset tuotekokonaisuutemme koostuvat sovelluksista ja ohjeistoista, jotka helpottavat ja tehostavat verkonhaltijoiden, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja tarviketoimittajien jokapäiväistä työskentelyä.

Suomen Seutuverkot ry edistää seutukuntien tasavertaista tietoyhteiskuntakehitystä. Olemme mukana vaikuttamassa Suomen lainsäädännön kehittymiseen tietoverkkojen ja tietoverkkopalveluiden osalta. Yhdistys tekee seutuverkkoja tunnetuksi, suorittaa seutuverkkojen edunvalvontaa, edistää seutuverkkoihin liittyvää koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä edistää seutuverkkojen välistä yhteistyötä Suomessa ja muiden pohjoismaiden kanssa. Suomen Seutuverkot ry on riippumaton ja voittoa tavoittelematon yhdistys.

Kotimainen puhtaan sisäilman rakennuksia valmistava Fixcel Group Oy on avannut uuden tuotanto- ja varastotilan Hämeenlinnan yrityspuisto Moreeniin. Uudet tilat mahdollistavat Fixcelin tuotantokapasiteetin kasvun ja tuovat Hämeenlinnaan alkuvaiheessa 100, täyden kapasiteetin saavutettuaan jopa 300 uutta työpaikkaa.

Fixcel Group Oy on vuokrannut toimitilat Hämeenlinnan Moreenissa Aberdeen Standard Investmentsin hallinnoimasta logistiikkakiinteistö Itäportintie 3:sta. Ensimmäinen osa tehtaasta avattiin syksyllä 2018, loput toteutetaan asteittain syksyyn 2019 mennessä. Uusien tilojen myötä Fixcelin lattianeliökapasiteetti lähes viisinkertaistuu. 

Fixcel tarjoaa nopeita ja terveellisiä modulaarisia ratkaisuja sisäilmaongelmiin rakentamalla puhtaan sisäilman rakennuksia teräskennoista. Siirrettävät moduulirakennukset täyttävät kaikki pysyväisrakennusten kriteerit ja ovat muokattavissa erilaisiin käyttötarkoituksiin.

”Kennomenetelmä on suomalainen innovaatio, joka pohjautuu laivanrakennustekniikkaan. Moduulit pystytään toimittamaan nopeasti ja ne ovat hyvin terveellisiä”, Fixcelin vastuullinen johtaja Jussi Paavoseppä kertoo.

Kovassa kasvussa oleva yrityspuisto Moreeni sijaitsee vain noin 4 km Hämeenlinnan ydinkeskustasta valtatie 3:n ja 10:n risteyksessä. Moreenia on kehitetty systemaattisesti erityisesti metalli-, logistiikka-, ympäristö- ja energia-alan yrityksien tarpeisiin.

”Moreenin sijainti tärkeiden kulkuyhteyksien varrella on täydellinen”, Jussi Paavoseppä sanoo.

”Moreenin alue on tutkitusti jakelua ajatellen edullisin sijainti Suomessa, kun katsotaan Helsingin ja Turun satamista maahantuotuja ja kaikkialle Suomeen jaeltavia tuotteita”, Aberdeenin Senior Asset Manager Pekka Riikonen sanoo.

Fixcelin sijoittumista Moreeniin edesauttoi Linnan Kehitys Oy sijoittumispalvelutiimi.

”Fixcel tuo Hämeenlinnan seudulle ja Moreeniin lisää tuotannollista huippuosaamista, jolle on selvästi kasvavaa kysyntää markkinoilla”, Linnan Kehitys Oy:n sijoittumispalveluiden johtaja Ari Räsänen sanoo.

”Hämeenlinnan uuden tehtaan kokonaistyöllistämisvaikutus täydessä kapasiteetissa tulee olemaan 300 henkeä, mikä on Hämeenlinnalle erittäin hieno uutinen.”

Fixcel Group lyhyesti

Fixcelin päämääränä on edistää terveyttä, hyvää arkkitehtuuria ja kaupunkikuvaa tarjoamalla laadukasta rakentamista sekä asumisen mukavuutta. Fixcelin modulaarinen teräsrakentaminen tarjoaa ekologisen ja tehokkaan ratkaisun korkeatasoisiin väistötiloihin. Fixcel toteuttaa puhtaan sisäilman rakennukset teolliseen rakennustapaan kehitetyllä ja patentoidulla FIXCEL®-teräskennolla.

Vuonna 2015 perustettu Fixcel on markkinajohtaja modulaaristen sairaaloiden toimittamisessa ja sen liikevaihto 20 miljoonaa euroa. Yrityksen tavoitteena on avata kansainvälinen toiminta vuoden 2020 aikana.

Fixcelin kaikki tuotteet valmistetaan yhtiön omissa tehtaissa Lempäälässä ja Hämeenlinnassa.

www.fixcel.fi

Lisätietoja: 

Fixcel Group Oy

Maija Palomäki
Markkinointi- ja viestintäpäällikkö
+358 40 775 4021
maija.palomaki@fixcel.fi

Linnan Kehitys Oy

Ari Räsänen
Johtaja, sijoittumispalvelut
+358 40 866 7501
ari.rasanen@linnan.fi

Roclalla haluttiin lisätä työympäristön joustavuutta sekä luoda lisää tilaa uusille työpisteille. Alkutilanteessa työpisteet olivat kaikki käytössä, mutta uusille oli tarvetta rekrytoinnin myötä. Myös neuvotteluhuoneiden koettiin olevan aina täynnä ja lisäksi oli toive myös erilaisista kokous- ja kohtaamistiloista. Yksi tärkeä huomioon otettava asia oli äänimaisema - akustiikkaratkaisuja kaivattiin avotilojen meluongelman ratkaisemiseksi. Myös ergonomiaan toivottiin parannusta, jotta kaikilla olisi mahdollisuus lisätä liikkumista työpäivään.

Kumppaniksi valikoitunut Kinnarps teki layout-suunnitelmat toimistotiloihin yhdessä Roclan suunnittelijoiden kanssa. Väljyyttä saatiin lisää tilatehokkaiden suorien työpöytien avulla ja samalla vapautettiin joitakin työhuoneita uuteen käyttöön. Näin saatiin lisää tilaa paljon kaivatuille kohtaamistiloille, jotka sisustettiin rohkeasti eri tyylein ja värein. Työpisteiden sähköpöydät puolestaan kannustavat nousemaan ylös tuolista. Katon akustiikkalevyt ja ääntä vaimentava matto auttoivat parantamaan yleistä ääniympäristöä ja vähentämään melua. Pöytäseinäkkeitä lisättiin yksityisyyden ja paremman keskittymisen saavuttamiseksi. Sisääntuloaulaan Kinnarps suunnitteli uuden vastaanottotiskin ja myös kalusteet uusittiin.

Omana projektinaan remontoitiin samalla keittiö- ja ruokailutilojen ja wc:iden pinnat Roclan suunnittelijan tekemän sisustussuunnitelman mukaisesti ja vaihdettiin uudet kiintokalusteet.

Uudet valot säästävät energiaa, lisäävät tehokkuutta ja parantavat viihtyvyyttä

Myös tehtaan 40 vuotta vanhat valot sekä toimistotilojen valot uusittiin. Rocla paransi energiansäästöä, operatiivista tehokkuutta ja työntekijöiden viihtyvyyttä Philipsin GreenWarehouse ja Spacewise-valaisinjärjestelmien avulla.

Rocla kehittää ja valmistaa sähköisiä varasto- ja vastapainotrukkeja sekä automaattitrukkeja yli 20 000 neliömetrin toimitiloissaan Järvenpäässä. Tämän kaltaiselle tuotantopaikalle luotettava valaistus on elintärkeä kestävyyden, työn tuloksen ja työturvallisuuden kannalta. Roclan ongelma oli 40 vuotta vanha suurpainenatriumvalaistus. Energiankulutus oli suuri ja värintoistoindeksi todella pieni. Tämä tarkoitti kasvaneita operatiivisia kustannuksia ja laatuongelmia tuotteiden värejä arvioitaessa. Roclalla on myös Global Design Center -tuotekehitys, missä laadukas valonjako hyvällä värintoistolla on erittäin tärkeää.

Rocla kehittää ja valmistaa tuotteensa kestävyys edellä, joten myös valaistusratkaisun tuli olla kestävä. Jotta ongelmaan saatiin ratkaisu, Rocla halusi valaistusjärjestelmän paremmilla hallinnointivaihtoehdoilla, energiatehokkuudella, värintoistolla sekä valon laadulla.

Rocla valitsi Philipsin toimittajakseen, jonka tulos oli räätälöity Philips GreenWarehouse -ratkaisu, joka valmistui muutamassa kuukaudessa. GreenWarehouse on joustava valaistusohjausjärjestelmä, yhdistettynä korkealaatuisiin Philipsin LED-valaisimiin. Se säästää enemmän energiaa kuin yksittäinen LED, sillä se sallii matalammat valaistustasot käyttämättömillä alueilla. Kun läsnäoloa ei tunnisteta, järjestelmä himmentää valon ennalta-asetettuun tasoon energiansäästöä varten, samalla varmistaen turvallisuuden. Kun toimintaa havaitaan, alue valaistaan heti täydellä teholla.

Tämä ratkaisu on tuonut Roclalle jopa 70% enegiansäästöä. Eikä energiasäästö pelkästään ole parantunut, vaan Roclan operationaalinen tehokkuus on kasvanut 7%, sekä työtyytyväisyys työntekijöiden parissa on kasvanut pimeiden tuntien aikana parantuneen näkyvyyden myötä, joka parantaa keskittymistä huomattavasti.

Tuotantotilojen valouudistuksen jälkeen myös toimistotilojen ja neuvotteluhuoneiden valot uusittiin Spacewise-valaisinjärjestelmällä ja läsänäolon mukaan automaattisesti himmentyvillä SlimBend-valaisimilla.

Öljykattila nostaa kattilaveden lämpötilan nopeasti 80 asteeseen. Lämpöpumput taas tuottavat lämmön kompressorin avulla ja antavat parhaan hyötysuhteen lauhoilla keleillä. Siksi lämmitysmuotojen parhaat puolet kannattaa yhdistää.

Lämpöpumput toimivat kuin tehostettu sähkölämmitys. Mitä kuumempaa lämpöpumpun kompressorilla puristaa, sitä enemmän se tarvitsee sähköä. Paras hyötysuhde lämpöpumpuista saadaan lauhoilla keleillä. Öljykattila taas nostaa kattilaveden lämpötilan nopeasti 80 asteeseen, joten se on energiatehokas lämmitysmuoto kylminä talvipäivinä.

–      Lämpöpumppu kannattaa yhdistää öljylämmitykseen hybridilämmitykseksi sen sijaan, että siirryttäisiin kokonaan esimerkiksi maalämpöön. Silloin kovalla pakkasella voidaan laittaa päälle öljylämmitys eikä kuormiteta sähköverkkoa. Kovilla pakkasilla sähköverkko on muutenkin jo kuormittunut äärimmilleen, Lämmitysenergia Yhdistyksen toiminnanjohtaja Arto Hannula sanoo.

Öljylämmitys kannattaa säilyttää lämmitysmuotona myös taloudellisista syistä. Kun 40 vuotta vanhan kattilan vaihtaa uuteen ja laittaa siihen uudet polttimet, öljyn kulutus vähenee ja öljylämmityksen energiatehokkuus paranee noin 30 prosenttia. Tämä tarkoittaa noin 10 prosentin pääomatuottoa investoinnille, ja samalla laitteisto saadaan pitkäksi aikaa kuntoon. Jos vanhan öljykattilan sen sijaan vaihtaa maalämpöön, pääomatuotto jää sähkön hinnan huomioiden noin neljään prosenttiin.

–      Jos talon öljynkulutus laskee 5000 euron investoinnilla 2000 litrasta 1400 litraan, euron litrahinnalla saa aika hyvän vuosisäästön. Myös valtion näkökulmasta öljylämmitys on hyvä lämmitysmuoto. Kuluttaja maksaa sen itse, ja valtio saa verotuloja. Samalla myös päästöt vähenevät, koska energiatehokkuus kasvaa ja öljynkulutus pienenee.

Öljylämmityksen hyvä puoli on myös sen kriisivalmius. Esimerkiksi haja-asutusalueella sattuvan pitkän sähkökatkon aikana öljylämmittäjä saa talonsa lämpimäksi, lämmintä käyttövettä ja aggregaatin avulla sähköä vaikkapa pakastimelle.

Lisätietoja:

www.ley.fi

Arto Hannula:

Puh: 010 617 7416

arto.hannula@ley.fi

Yrityksille ajoneuvoja, koneita ja laitteita leasinginsopimuksella tarjoava Järvileasing jatkaa vahvaa kasvuaan. Vuonna 2018 yrityksen liikevaihto oli 32 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna oli 11 miljoonaa. Uusia palvelupisteitä avattiin vuoden aikana Kuopioon, Mikkeliin, Turkuun ja Tampereelle.

Järvileasingin toimitusjohtaja Markku Peltoniemen mukaan kasvun takana on Järvileasing toimintakonsepti:

         – Kuuntelemme koko ajan kenttää eli asiakkaitamme. Niinpä Järvileasingistä on tullut paljon muutakin kuin perinteinen pelkästään autoleasingiä tarjoava yritys. Toki liikevaihdostamme suurin osa tulee henkilö- ja hyötyajoneuvojen leasingistä, mutta asiakasyritysten toiminnassaan tarvitsemien koneiden ja laitteiden leasingin osuus kasvaa koko ajan. Näemme tulevaisuudessa yhä kasvavat mahdollisuudet laajentaa leasingtoimintaa ja monipuolistaa tuotteistamista entisestään.

Uusia palvelupisteitä vuonna 2019

Vuoden 2019 alussa avattiin uusimmat Järvileasingin palvelupisteet Päijät-Hämeen ja Kaakkois-Suomen alueille. Samalla vahvistettiin Uudenmaan ja Helsingin alueen miehitystä uudella palvelupäälliköllä. Suunnitelmissa on vahvistaa palvelupisteverkkoa vuoden aikana uusilla pisteillä vielä ainakin kolmelle uudelle paikkakunnalle.

         – Tällä hetkellä palvelupisteitä on 10 ympäri Suomen, vuoden loppuun mennessä niitä on 13-15. Sen lisäksi haemme jatkuvasti aktiivisesti myyntihenkisiä asiakaspalvelijoita täydentämään ja parantamaan olemassa olevien pisteidemme palvelua, kertoo Markku Peltoniemi.

Olemme investoineet voimakkaasti infraamme, joka auttaa asiakkaitamme toimimaan ajoneuvo- ja laitehankinnoissaan entistä kustannustehokkaammin. Tälle vuodelle odotamme edelleen hyvää kasvua, 2019 liikevaihtotavoitteemme on 45-50 miljoonaa euroa.  

Järvileasing kuuluu Autotalo Järvi -konserniin, jonka kokonaisliikevaihto oli vuonna 2018 n. 50 miljoonaa euroa. Henkilökuntaa Järvileasingillä oli vuoden 2018 lopussa 25 henkilöä, koko konsernissa 42.

• Vuonna 2018 Suomessa kerättiin peräti 57 152 tonnia käytöstä poistuneita renkaita. Vanha ennätys meni rikki 1 699 tonnilla
• Syyt kasvulle löytyvät taloudesta ja haastavista ajokeleistä. Aiempaa tehokkaammin toimivaan kierrätysjärjestelmään kuuluu yhä useampi yritys
• Lainsäädännön kehitys vauhdittaa rengasmateriaan uusiokäyttöä. Uusia innovaatioita kehitetään kiertotalouden ehdoilla jatkuvasti.

Viime vuonna vanhat ennätykset suomalaisessa renkaiden kierrätysjärjestelmässä menivät uusiksi. Suomessa kerättiin vuonna 2018 erilaisia käytöstä poistuneita autojen renkaita peräti 57 152 tonnia.

Määrä vastaa painoltaan noin 57 000 pientä henkilöautoa.

”Keräysluvut näyttävät oikein hyviltä”, Suomen Rengaskierrätys Oy: toimitusjohtaja Risto Tuominen summaa.

Tyytyväisyyteen on syynsä. Edellinen ennätys oli vuodelta 2015 (55 453 tonnia) parani 1 699 tonnilla. Edellisvuoden eli vuoden 2017 keräysmääriin eli 54 940 tonniin verrattuna määrä kasvoi 2 212 tonnia. 

Taustalla vaikuttavat muun muassa niin yhteiskunnalliset kuin ilmastollisetkin syyt.

”Parantunut taloustilanne on vauhdittanut rengaskauppaa. Samalla haasteelliset ajokelit viime talvina ovat vaatineet renkailta pitoa ja hyvää kuntoa. Tämä puolestaan on näkynyt kierrätykseen lähtevien, käytöstä poistuneiden renkaiden kasvavana määränä.”

Kierrätysjärjestelmä toimii yhä paremmin

Renkaiden kierrätys- ja hyötykäyttömäärät ovat Suomessa jo useita vuosia olleet lähes sata prosenttia. Olosuhteiden lisäksi toinen syy kasvaville keräysmäärille löytyy hiotusta kierrätysjärjestelmästä. Suomen Rengaskierrätys Oy tuottajavastuuyhtiönä huolehtii asianmukaisesta kierrätyksestä renkaiden maahantuojien ja valmistajien puolesta.

”Kierrätysoperaattorimme Kuusakoski Oy on hionut logistiikka-järjestelmänsä entistä tehokkaammaksi, mikä puolestaan on saanut materiaalinoudot toimimaan yhä paremmin”, Tuominen sanoo.

Suurimman osan renkaista Kuusakoski Oy noutaa renkaita myyvistä liikkeistä.  Tuottajien eli Suomen Rengaskierrätys Oy:n jäsenten määrä kasvoi viime vuonna 77 yrityksellä. Kasvu on merkittävää, sillä kokonaisuudessaan 410 tuottajaa kuuluu järjestelmän piiriin.

”Keskeinen syy on käytettyjen autoja maahantuovien yritysten lisääntyminen. Samalla tietoisuus tuottajavastuuvelvoitteista on yleisesti parantunut ja yhä useammalla yrityksellä on aito halu myös hoitaa vastuunsa hyvin”, Tuominen näkee.

Yhä monipuolisempaa hyötykäyttöä

Kierrätysjärjestelmän toisessa päässä eli uusiotuotteiden valmistuksessa kehitys näkyy raaka-ainemäärien kasvuna. Myös renkaiden hyötykäyttömäärä kasvoikin vanhasta vuoden 2015 ennätyksestä lähes 13 860 tonnia.

”Erityisen iloisia olemme juuri hyötykäyttömäärien kasvusta. Se kertoo siitä, että järjestelmä toimii koko ajan yhä paremmin.”

Suurin osa rengasmateriaalista on pitkään käytetty infrarakentamisessa korvaamaan maaperän neitseellisiä kiviaineksia. Viime vuonna voimaan astuneen, maanrakennustöitä säätelevän MARA-asetuksen myötä kierrätysmateriaalin käyttö maanrakentamisessa tehostui entisestään.

”Viime vuosina rengasmateriaalin hyötykäytössä on otettu suuria harppauksia myös esimerkiksi vedenpuhdistuksessa sekä asvaltin sidosaineena. Pyrimmekin jatkuvasti kehittämään yhä paremmin kiertotaloutta tukevia uusiokäyttötapoja.”

• Vuonna 2018 Suomessa kerättiin peräti 57 152 tonnia käytöstä poistuneita renkaita. Vanha ennätys meni rikki 1 699 tonnilla
• Syyt kasvulle löytyvät taloudesta ja haastavista ajokeleistä. Aiempaa tehokkaammin toimivaan kierrätysjärjestelmään kuuluu yhä useampi yritys
• Lainsäädännön kehitys vauhdittaa rengasmateriaan uusiokäyttöä. Uusia innovaatioita kehitetään kiertotalouden ehdoilla jatkuvasti.

Viime vuonna vanhat ennätykset suomalaisessa renkaiden kierrätysjärjestelmässä menivät uusiksi. Suomessa kerättiin vuonna 2018 erilaisia käytöstä poistuneita autojen renkaita peräti 57 152 tonnia.

Määrä vastaa painoltaan noin 57 000 pientä henkilöautoa.

”Keräysluvut näyttävät oikein hyviltä”, Suomen Rengaskierrätys Oy: toimitusjohtaja Risto Tuominen summaa.

Tyytyväisyyteen on syynsä. Edellinen ennätys oli vuodelta 2015 (55 453 tonnia) parani 1 699 tonnilla. Edellisvuoden eli vuoden 2017 keräysmääriin eli 54 940 tonniin verrattuna määrä kasvoi 2 212 tonnia. 

Taustalla vaikuttavat muun muassa niin yhteiskunnalliset kuin ilmastollisetkin syyt.

”Parantunut taloustilanne on vauhdittanut rengaskauppaa. Samalla haasteelliset ajokelit viime talvina ovat vaatineet renkailta pitoa ja hyvää kuntoa. Tämä puolestaan on näkynyt kierrätykseen lähtevien, käytöstä poistuneiden renkaiden kasvavana määränä.”

Kierrätysjärjestelmä toimii yhä paremmin

Renkaiden kierrätys- ja hyötykäyttömäärät ovat Suomessa jo useita vuosia olleet lähes sata prosenttia. Olosuhteiden lisäksi toinen syy kasvaville keräysmäärille löytyy hiotusta kierrätysjärjestelmästä. Suomen Rengaskierrätys Oy tuottajavastuuyhtiönä huolehtii asianmukaisesta kierrätyksestä renkaiden maahantuojien ja valmistajien puolesta.

”Kierrätysoperaattorimme Kuusakoski Oy on hionut logistiikka-järjestelmänsä entistä tehokkaammaksi, mikä puolestaan on saanut materiaalinoudot toimimaan yhä paremmin”, Tuominen sanoo.

Suurimman osan renkaista Kuusakoski Oy noutaa renkaita myyvistä liikkeistä.  Tuottajien eli Suomen Rengaskierrätys Oy:n jäsenten määrä kasvoi viime vuonna 77 yrityksellä. Kasvu on merkittävää, sillä kokonaisuudessaan 410 tuottajaa kuuluu järjestelmän piiriin.

”Keskeinen syy on käytettyjen autoja maahantuovien yritysten lisääntyminen. Samalla tietoisuus tuottajavastuuvelvoitteista on yleisesti parantunut ja yhä useammalla yrityksellä on aito halu myös hoitaa vastuunsa hyvin”, Tuominen näkee.

Yhä monipuolisempaa hyötykäyttöä

Kierrätysjärjestelmän toisessa päässä eli uusiotuotteiden valmistuksessa kehitys näkyy raaka-ainemäärien kasvuna. Myös renkaiden hyötykäyttömäärä kasvoikin vanhasta vuoden 2015 ennätyksestä lähes 13 860 tonnia.

”Erityisen iloisia olemme juuri hyötykäyttömäärien kasvusta. Se kertoo siitä, että järjestelmä toimii koko ajan yhä paremmin.”

Suurin osa rengasmateriaalista on pitkään käytetty infrarakentamisessa korvaamaan maaperän neitseellisiä kiviaineksia. Viime vuonna voimaan astuneen, maanrakennustöitä säätelevän MARA-asetuksen myötä kierrätysmateriaalin käyttö maanrakentamisessa tehostui entisestään.

”Viime vuosina rengasmateriaalin hyötykäytössä on otettu suuria harppauksia myös esimerkiksi vedenpuhdistuksessa sekä asvaltin sidosaineena. Pyrimmekin jatkuvasti kehittämään yhä paremmin kiertotaloutta tukevia uusiokäyttötapoja.”

Lappeenrannan kaupunginvaltuuston kokouksia voi seurata netin välityksellä kaupungin verkkosivuilta myös vuonna 2019. Vuoden ensimmäinen valtuusto kokoontuu maanantaina 28. tammikuuta klo 18.30.  Säännöllisesti Lappeenrannan valtuustokokouksia on voinut seurata kaupungin verkkosivujen välityksellä vuodesta 2011 alkaen.

Vuonna 2018 valtuustokokouksia oli yhdeksän ja nettilähetyksillä kaikkiaan 1162 seuraajaa. Eniten seurattiin marraskuun kokousta, joka keräsi 329 seuraajaa. Tuolloin esillä oli muun muassa monitoimiareenan sekä sisäliikuntahallin tarve- ja hankesuunnitelma. Vuoden 2018 kokousten seuraajakeskiarvo oli 129 seuraajaa.

Vuoden 2019 ensimmäisen kokouksen esityslistan (28.1.) asioita:

Maisematyölupien käsittely,
Lappeenrannan ympäristönsuojelumääräykset,
Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, Läntisen osa-alueen osayleiskaava,
Asemakaavan muutos 37 Mustola kortteli 71 tontit 4−6 (Rajamarket ja Lidl),
Asemakaavan muutos ja tonttijako, 206 Honkalahti kortteli 44, osa korttelista 43 sekä katualuetta (Honkalahden sahan asuntoalue),
Lappeenrannan Joutsenon rautatiealueiden asemakaavan muutos,
Lappeenrannan Korvenkylän rautatiealueiden asemakaava, asemakaavan muutos, asemakaavan kumoaminen ja tonttijako.

Esityslista on luettavissa etukäteen kaupungin verkkosivuilta kohdasta Päätöksenteko ja talous > Esityslistat ja pöytäkirjat. Nettilähetys näkyy kaupungin verkkosivuilla www.lappeenranta.fi

Valtuustokokousta voi katsoa netistä myös jälkikäteen. Video tallennetaan kaupungin verkkosivuille pääsääntöisesti kokouksen jälkeisen päivän aikana, ja se löytyy kohdasta: Päätöksenteko ja talous > Kaupunginvaltuusto > Valtuuston kokousten videotallenteet.

KUVATEKSTI:
Lappeenrannan kaupunginvaltuusto 2017−2021. Kuvaaja Ari Nakari

Lisätietoja:

Viestintäjohtaja, II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu,
puh. 040 724 8776, etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Kolin kansallispuiston kupeeseen suunniteltu vastuulliseen luontomatkailuun perustuva luontomatkailu ja kulttuurikeskus Koli Cultura on julkaissut uudet tilaohjelmansa, laskelmansa ja arkkitehtuuripiirroksensa. Samalla käynnistyy hankkeen investori- ja operaattorihaku. 

Suomalaisen perheyrityksen, matkailu- ja rakennusalalla ansioituneen Napa-Koli Oy:n koordinoiman hankkeen kokonaisbudjetti on 102,8 miljoonaa euroa, josta 68,5 miljoonaa euroa kohdistuu hotelli- ja palveluliiketoimintaan. Petipaikkoja keskuksessa tulee olemaan 1252. Näistä 702 sijoittuu hotelleihin, 286 lomahuviloihin ja 264 leirintäalueelle. Napa-Koli Oy omistaa kokonaisuudessaan Koli Culturalle kaavoitetun, kansallispuistoon rajautuvan ja olemassa olevan matkailijavirran varrelle, Ylä-Kolintien varteen sijoittuvan 10 hehtaarin alueen Purnulammen rannalta. 

KOKONAISUUS JAKAUTUU VIITEEN PÄÄKOMPONETTIIN

Päivittyneessä liiketoimintasuunnitelmassa ja kassavirtalaskelmissa Koli Cultura on jaettu viiteen pääkomponenttiin: hotelli- ja palveluliiketoimintaan, lomahuviloihin, viiden tähden leirintäalueeseen, pysäköintilaitokseen ja keskuksen omaan bio-energialaitokseen. Kokonaisuuteen sisältyy päähotellin ravintola-, kahvila-, auditorio- ja kokoustiloja, wellness-tiloja sekä sauna- ja elämysmaailma Purnulammen rantaan. Kokonaisalasta on maan päällä 26 140 k-m² ja maan alla 9 880 k-m2.

- Kokonaisuudelle on vankat ympäristöllisesti ja liiketoiminnallisesti kestävään toimintaan nojaavat syynsä. Luontomatkailijat kaipaavat tutkimusten valossa lisää palveluita luontokohteiden äärelle. He etsivät enenevässä määrin hyvätasoista majoitusta sekä ruoka- ja hemmotteluelämyksiä. Kolilla majoitus- ja palvelutarjonta on ollut riittämätön jo vuosia. 

- Tiivis rakentaminen on ympäristön kannalta hyvä: se mahdollistaa autottoman liikkumisen luontokohteessa ja jättää ympärilleen koskematonta luontoa. Kokonaisuus toteutetaan huolellisesti kansallispuistoa kunnioittaen ja sijoittaen rakentamisen puiston ulkopuolelle, sanoo Napa-Koli Oy:n omistaja ja Koli Cultura-hankkeen koordinaattori Ari Uusikangas, jolla on vuosikymmenten kokemus matkailuliiketoiminnasta ja vaativista arvokohteiden rakennushankkeista yritystensä Napa-Koli Oy:n ja Arikoli Oy:n kautta.  

Ympäristöystävällisyys ja luonnonmukaisten materiaalien käyttö ovat keskuksen perusteet arkkitehtuurista teknisiin ratkaisuihin. Arkkitehtuurista vastaavat kansainvälistä mainetta niittänyt JKMM Arkkitehdit ja vastikään valtionpalkinnon saaneiden Trevor Harrisin ja Hennu Kjisikin toimisto, Harris-Kjisik. Maisemasuunnittelun toteuttaa LOCI maisema-arkkitehdit ja liikennesuunnittelun Trafix Oy. 

KANSAINVÄLISESTI KOVATASOINEN VASTUULLISEN LUONTOMATKAILUN KOHDE

Kansainvälisestä näkökulmasta Koli Cultura sijoittuu osaksi Lakeland-aluetta, joka kiehtoo erityisesti aasialaisia, mutta myös eurooppalaisia matkustajia. 

- Kolille maailmalta saavuttaessa ähimmät lentokentät ovat Joensuussa, Kuopiossa ja Kajaanissa. Muun muassa kiinalaisten matkailijoiden kaipaamat kiertomatkat ovat toteutettavissa Lakeland-teemalla. Lähialueella on monipuolinen tarjonta, ja Koli on luonnollisesti kokonaisuuden ehdoton helmi.

- Suomi profiloituu maailmalla uniikin luonnonympäristönsä ja luontoelämystensä ansiosta, ja Lakeland-brändi kiinnostaa kansainvälisiä kävijöitä jo tutun Lapin ohessa. Samalla lähimatkailu ja kotimaisten kävijöiden kiinnostus esimerkiksi päiväretkiin kansallispuistoissa ovat vahvassa kasvussa. Kolin kansallispuisto on luontokohteiden kärkijoukossa, kertoo Napa-Koli Oy:n viestintäpäällikkö Tarja Anunti. 

Keskuksen sisältö vastaa Business Finlandin vuosi sitten toteuttamaan matkailun asiakassegmentointiin, jossa kohdistettiin huomio potentiaalisimmin kasvaviin kansainvälisiin matkailijaryhmiin.

- Kolmelle Suomen kannalta relevanteimmalle kohderyhmälle luonto on tärkein motiivi matkakohteen valinnassa. Luonnon ihmeiden metsästäjät hakevat ainutlaatuisia ja ikimuistoisia elämyksiä, aktiiviset seikkailijat arvostavat monipuolisia aktiviteetteja ja toimintaa, ja luontonautiskelijat haluavat ensisijaisesti rauhoittua ja ladata akkujaan luonnossa. Koli Culturan kaltainen keskus pystyy monipuolisine palveluineen vastaamaan erilaisten asiakassegmenttien tarpeisiin, arvioi Head of Product and Content Kristiina Hietasaari Business Finlandin Visit Finland -yksiköstä.

Projekti on herättänyt runsasta kansainvälistä kiinnostusta, ja se on ollut kestävän matkailun mallikohteena esillä lukuisissa yhteyksissä, kuten Nordic Innovationin ja OECD-maiden Business Innovations in Tourism and Experience Industry -ohjelmassa, Aalto-yliopiston ja Matkailualan verkostoyliopiston kestävien matkailualueiden suunnittelukurssilla ja Bilbaossa UNESCO:n biosfäärialueiden konferenssissa. 

Myös Lieksan kaupunki pitää Koli Culturaa alueen ykköshankkeena matkailun kehittämiseksi. Kaupunki on määrittänyt Kolin Iso Kuva 2050 -kasvutavoitteet, ja Koli Cultura -hanke osaltaan edistää niiden tavoitteiden saavuttamista. 

- Koli Culturan arvo- ja sisältöpohja vahvistavat entisestään Kolin profiilia kestävän kehityksen matkailukohteena, sanoo Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen.

Määttänen kertoo, että kaupunki on parhaillaan yhdessä Juuan kunnan kanssa tekemässä Koli-Ahmovaara -alueen kaavoitus- ja infrastruktuurityötä, jossa valmistaudutaan alueen kasvavaan matkailija- ja asukasmäärään. 

LUONNONSUOJELULAINSÄÄDÄNTÖ HUOMIOITU VAHVASTI

Koli Culturan taustalla on pitkittynyt kaavoitusprosessi vuosina 2012-2017. Kaikki kaavoitusta kohtaan esitetyt valitukset hylättiin perusteettomina vuonna 2017, ja korkein hallinto-oikeus linjasi hankkeen ottavan alueen sekä kansallispuiston maisema- ja ympäristöarvot huomioon. 

- Koli Culturalla on lainmukainen asemakaava, ja kokonaisuus on kansallispuistolainsäädännön mukainen. Se on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Matkailun vastuullisuus puhututtaa maailmanlaajuisesti entistä vahvemmin ja ohjaa valintoja voimakkaasti, sanoo Anunti.

Hanke on käynyt hedelmällistä vuoropuhelua ja tehnyt yhteistyötä Kolin kansallispuistoa hoitavan Metsähallituksen, UNESCO:n kansainväliseen verkostoon kuuluvan Pohjois-Karjalan biosfäärialueen, paikallisten asukkaiden ja luonnonsuojelijoiden sekä useiden muiden sidosryhmien kanssa.

15% VUOSIVAUHDILLA KASVAVA KÄVIJÄMÄÄRÄ VAATII KESTÄVIÄ LIIKENNERATKAISUJA 

Viimeisimpien Metsähallituksen tilastojen mukaan Kolin kansallispuistossa vieraili vuonna 2017 yhteensä 203 400 kävijää. Kävijämäärä kasvaa noin 15% vuosivauhdilla. Kolin nykyinen, kansallispuiston sisällä operoiva hotelli on käyttöasteeltaan ketjunsa kärjessä ja erityisesti sesonkiaikoina 100% käytössä. Myös kansallispuiston kävijöille suunnattu Ylä-Kolintien pysäköintialue puiston sisällä on riittämätön. 

- Koli Cultura tarjoaa ratkaisun Kolin ongelmalliseen pysäköintitilanteeseen ja liikennesuunnitteluun. Se sijoittaa autot kansallispuiston arvojen mukaisesti puiston ulkopuolelle, pois kansallismaisemasta, mutta sen retkeilyreittien äärelle, sanoo Uusikangas. 

LISÄTIEDOT, KUVAT JA HAASTATTELUT

Koli Cultura/Napa-Koli Oy Viestintäpäällikkö Tarja Anunti, 040 1848 488, tarja.anunti@kolicultura.fi, www.kolicultura.fi
Kaikki haastattelut toimitusjohtaja Ari Uusikankaalle sovitaan Tarja Anuntin kautta

Lieksan kaupunki, Kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen, 04010 44001, jarkko.maattanen@lieksa.fi

Business Finland/Visit Finland, Head of Product and Content, Kristiina Hietasaari, 029 46 95653,  kristiina.hietasaari@businessfinland.fi

Pohjois-Karjalan biosfäärialue/ELY-keskus, Koordinaattori, Timo Hokkanen, 040 088 4769, timo.hokkanen@ely-keskus.fi

Vuodenvaihteessa voimaan tullut yksityistielain uudistus lupaa hyvää uhanalaisille vaelluskaloille, kuten lohelle ja taimenelle. Niiden vapaa liikkuminen on jatkossa keskeinen peruste, jolla yksityisteiden kunnostuksiin myönnetään valtionavustuksia. Muutos tulee kreivin aikaan, sillä kaikki Suomen vaelluskalat ovat uhanalaisia, ja osa niistä voi pian kadota vesistämme kokonaan.

Suurin syy vaelluskalojen ahdinkoon on, että reitit niiden lisääntymisalueille ovat tukossa. Vesivoimapatojen lisäksi kalojen kutuvaellus katkeaa usein jokien ja purojen ylitysrakenteisiin, kuten tie- ja siltarumpuihin.

”Harmittoman oloinen rumpurakenne voi pysäyttää kalojen etenemisen yhtä tehokkaasti kuin vesivoimalan monimetrinen betonipato. Pienille kaloille riittää jo muutaman senttimetrin korkuinen este. Rummut ovat usein yksinkertaisesti liian korkealla. Niiden edustalle on myös usein kasattu kiviä, joilla pyritään suojaamaan uoman pohjaa, mutta jotka estävätkin kaloja ottamasta vauhtia hyppyynsä. Rumpu voi myös olla liian kalteva, jolloin vesi virtaa sen läpi niin voimakkaasti, että kalat eivät jaksa uida vastavirtaan”, kertoo WWF:n sisävesivastaava Elina Erkkilä.

Suomessa on arviolta 30 000 nousuesteenä toimivaa tie- ja siltarumpua. Niiden taakse jää tuhansia kilometrejä vaelluskalojen elin- ja lisääntymisympäristöjä. Eniten rumpuja on pienissä latvapuroissa, jotka olisivat esimerkiksi uhanalaiselle taimenelle parhaita paikkoja kutea ja poikasten kasvaa.

Yksityistielaki liittyy kuvioon siten, että valtaosa rumpurakenteista sijaitsee yksityisillä teillä, kuten metsäautoteillä.

Pysyäkseen turvallisina teiden ylitysrakenteet vaativat säännöllistä kunnostamista. Lakimuutoksen myötä vaelluskalojen esteetön kulku on merkittävä peruste kunnostustoimiin myönnettäville valtionavustuksille. Esimerkiksi tierumpu voidaan kunnostuksen yhteydessä vaihtaa suurempaan ja asentaa uoman pohjaan, jolloin kalat voivat jatkaa vaellustaan sen läpi.

”Kun rumpurakenteita joka tapauksessa kunnostetaan ja uusitaan säännöllisesti, nyt niistä tehdään samalla esteettömiä. Yhdenkin esteenä toimivan rummun kunnostaminen voi vapauttaa kilometrikaupalla elintilaa uhanalaisille lajeille. Työ on siis sekä järkevää että äärimmäisen kiitollista, sillä tulokset alkavat näkyä heti”, Erkkilä sanoo.

Esteiden vähentäminen ei kuitenkaan yksin riitä pelastamaan vaelluskaloja, sillä niiden elinympäristöt ovat paitsi tukossa, myös laajalti tuhottu. Jokia ja puroja on vuosikymmenien ajan perattu, padottu ja ruopattu. Pahin tilanne on eteläisessä Suomessa, jossa enää muutama prosentti virtavesistä on luonnontilaisia. Kalojen lisäksi kärsivät esimerkiksi ravut, simpukat, vesisammaleet ja saukot.

”Lakimuutos on arvokas välietappi kärsineen virtavesiluonnon elvyttämisessä. Samalla se osoittaa hienosti, että kestämättömän tilanteen muuttamiseksi löytyy poliittista tahtoa. Uhanalaiset virtavedet ja niistä riippuvaiset lajit tarvitsevat kuitenkin apuamme vielä pitkään. Esteiden poistamisen lisäksi ennallistamme jokia ja puroja esimerkiksi rakentamalla vaelluskaloille kutusoraikkoja ja poikasalueita yhdessä eri tahojen kanssa”, Erkkilä sanoo.

Lisätiedot:

Sisävesivastaava Elina Erkkilä, WWF Suomi, 050 522 4540, elina.erkkila@wwf.fi

WWF:n virtavesityö
Työskentelemme uhanalaisen virtavesiluonnon pelastamiseksi muun muassa raivaamalla, korvaamalla ja korjaamalla pienempiä nousuesteitä ja kunnostamalla virtavesilajien elin- ja lisääntymisympäristöjä yhdessä monien tahojen, kuten K-ryhmän kanssa. Lisäksi poistamme isompia patoja ja rakennamme luonnonmukaisia kalateitä yhteistyössä esimerkiksi ELY-keskusten kanssa. Vuodenvaihteessa päättynyt Patokato-hanke aloitti WWF:n virtavesityön ja oli menestys monella mittarilla. Työn lopullisena tavoitteena on vapauttaa virtavedet Itämeren rannoilta latvapuroihin saakka ja palauttaa ne lähemmäs alkuperäistä tilaansa.

Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen (TAKK) Nirvan kampuksella on otettu käyttöön uusi kylmätekniikan oppimisympäristö, jossa päästään syventymään hiilidioksidia (CO2) hyödyntäviin kylmäjärjestelmiin. Hiilidioksidi on ekologisempi vaihtoehto perinteisille kylmäaineille. Uusi oppimisympäristö on rakennettu yhteistyössä kylmätekniikkayritysten kanssa, ja siellä päästään harjoittelemaan viimeisimmillä laitteilla.

- Rakentamisessa on ollut käytettävissä alan yritysten viimeisin tekniikka ja tietotaito, kertoo kouluttaja Jukka Hämäläinen.

- Ja koulutuksessakin on mukana Jetitek Oy:n projektipäällikkö Sami Katajisto, jonka kanssa syvennytään mm. koneen toimintaan ja huoltoon käytännössä.

Uuden oppimisympäristön myötä TAKK:ssa käynnistettiin joulukuussa CO2-koulutukset. Koulutukselle on selkeä tilaus alan yrityksissä: ensimmäinen koulutus täyttyi nopeasti ja seuraavaan, maaliskuussa järjestettäväkin, on jo täynnä.

- Ensimmäisestä koulutuksesta saatu palaute on huomioitu ja sen perusteella koulutusta kehitetään eteenpäin tulevissa toteutuksissa, Hämäläinen huomauttaa.

CO2-koulutus on tarkoitettu kylmäalalla jo työskenteleville alan ammattilaisille täydennyskoulutukseksi. Siinä keskitytään teoriassa ja käytännössä mm. CO2-putkiston asentamiseen, painekokeiden suorittamiseen, laitoksen käyttöönottoon, käytönvalvojan koulutukseen sekä erilaisiin huoltoihin CO2-laitoksessa. Koulutus antaa valmiudet kylmäasentajan ammattitutkinnon hiilidioksidikylmälaitteiden asennus ja huolto -osan suorittamiseen

Koulutusta voidaan järjestää myös yrityskohtaisesti. Yritysten toiveisiin vastataan myös uusilla koulutuksilla: kevään 2019 aikana käynnistyvät liikkuvan kaluston koulutukset ja suunnitteilla on yrityksille räätälöityjä tutkintokoulutuksia, esim. tutkinnon osia täydennyskoulutukseksi.

Tutustu CO2-koulutukseen: https://www.takk.fi/fi/koulutus/brochure/co2-koulutus/

Lisätiedot

Jukka Hämäläinen, kouluttaja
Puh. 044 7906 408, jukka.hamalainen@takk.fi

Turun kaupunki on ollut mukana 2018 päättyneessä kansainvälisessä Baltic Urban Lab -hankkeessa. Pääpaino kehittämishankkeessa oli käytöstä poistuneiden teollisuusalueiden tuominen mukaan moderniin kaupunkisuunnitteluun. Turussa pilottialueena toimi Itäharjun kolmion teollisuusalue, joka on osa Turun Tiedepuistoa.

Baltic Urban Lab -hankkeessa on testattu sitä, miten teollisuusalueita voidaan ottaa aiempaa paremmin uusiokäyttöön. Projektin kokeiluympäristöinä toimivat brownfield-pilottialueet Turusta, Norrköpingistä, Riiasta ja Tallinnasta. Kehittämishankkeessa keskeisellä sijalla oli julkisen hallinnon, yritysten ja käyttäjien välinen yhteistyö ja sen kehittäminen (PPP-mallit).

Turussa pilotiksi valikoituneen Itäharjun alueen ja Baltic Urban Lab -hankkeen avulla on mallinnettu ja osittain testattu kokonaan uutta lähestymistapaa suurien aluekokonaisuuksien suunnitteluun ja yhteistyöhön. Visiotason suunnittelu hallinnonrajat ylittävine ja yhdistävine tavoitteineen on tuonut lisäarvoa perinteisen tekemisen malliin.

Maaperän tutkimus ja pysäköintiselvitys työkaluiksi jatkotoimille

Turun pilottialueella tarkasteltiin maa-ainesten käsittelyyn ja puhdistukseen liittyviä kysymyksiä. Hanke tuotti aluetta koskevan maaperätietojen kartoituksen sekä näihin liittyvän alustavan riskianalyysin. Hankkeessa kehitettiin myös maaperän käsittelyyn liittyvä monistettava, kiertotalousajatteluun perustuva toimintamalli.

Lisäksi hanke rahoitti Turun Tiedepuiston pysäköintiselvityksen Tiedepuiston jatkosuunnittelun pohjatiedoksi. 

Linkit hankkeen tuotoksiin löytyy verkkosivustoilta:

• https://www.turku.fi/baltic-urban-lab
• http://www.balticurbanlab.eu/

Kansainvälisyys toi ideoita ja näkyvyyttä

Baltic Urban Lab korosti Turun roolia Itämeren alueella. Kansainvälisen hankkeen kautta Turku osallistui aktiivisesti kokemusten vaihtoon ja hyvien käytäntöjen kartoittamiseen muiden kaupunkien kanssa.

Hankkeessa mukana olivat Itämeren kaupunkien liiton kestävien kaupunkien komissio, Nordregio, Turun yliopiston Brahea-keskus sekä Norrköpingin, Riian, Tallinnan ja Turun kaupungit.

Baltic Urban Lab -projektin aikataulu ajoittui välille 2015 - 2018. Hanketta rahoitti INTERREG Central Baltic -ohjelma.

Lisätietoja: Turun kaupunki, erityisasiantuntija Janne Mustonen,p. 050 5589 539, janne.mustonen@turku.fi

www.facebook.com/balticurbanlab
twitter.com/balticurbanlab
www.instagram.com/balticurbanlab