Heureka tulee panostamaan lähitulevaisuudessa vahvasti viennin kehittämiseen. Tekesin rahoituksen avulla näyttelyiden viennistä vastaava Heureka Overseas Productions Oy ltd pääsee testaamaan uusia liiketoimintoja ja vientiä uusille alueille.

Yksi nousevista trendeistä maailmalla on kauppakeskusten halu herättää uteliaan yleisön kiinnostus mielekkäällä sisällöllä ja erottautua muista. Siihen saumaan Heureka aikoo iskeä. Muita kehityskohteita ovat muun muassa myyntiverkoston laajentaminen, useampien näyttelykopioiden samanaikainen levitys sekä konsultointipalvelut. Uusia liiketoimintoja kehittämään on palkattu projektipäällikkö Satu Palosaari, jolla on vankka kansainvälinen kokemus liiketoiminnan kehittämisestä ja viennistä.

Heurekan toiminnanjohtajan Tapio Koivun mukaan viennistä kehitetään aiempaa tuottavampi bisnes.

–Tulevaisuudessa näyttelyviennistä saadut tulot voisivat jopa kymmenkertaistua luoden samalla Suomeen uusia työpaikkoja. Tyhjästä ei lähdetä, sillä vientiä on jo paljon. Moni ei tiedäkään, että Heurekan tuottamia näyttelyitä näkee maailmalla lähes kolminkertainen määrä ihmisiä kuin Tikkurilan tiedekeskuksessa.

Keväästä 1989 alkaen Heurekan näyttelyitä on nähnyt Vantaalla kaikkiaan noin 7,6 miljoonaa kävijää. Kun lasketaan mukaan Heurekan näyttelyitä muualla maailmalla nähneet, nousee kokonaisyleisömäärä yli 25 miljoonaan.

Vantaalla tehtyjä ja tuotettuja näyttelyitä on viety maailman muihin tiedekeskuksiin jo 27 vuotta. Näyttelyitä on vuokrattu yhteensä 26 maahan, pääosin Eurooppaan, mutta myös Aasiaan, Australiaan ja Pohjois-Amerikkaan.

Heurekan tekemiä näyttelyitä on esillä parasta aikaa Ranskassa, Norjassa ja Saksassa. Mielenterveydestä kertova Heureka tulee hulluksi -näyttely avattiin talvella Pariisin La Cité des sciences et de l’industrie -tiedekeskuksessa ja 20X0 – Matka tulevaisuuteen on esillä Norjan Bergenin VilVite-tiedekeskuksessa. Vuonna 2014 valmistunut Maan alle -näyttely myytiin poikkeuksellisesti heti sen Heurekassa aukiolon päätyttyä Tšekkeihin. Siellä se esitellään useissa tiedekeskuksissa.

Heurekan elämysjohtaja Mikko Myllykosken mukaan Heurekan tuottamat näyttelyt ovat kansainvälisesti arvostettuja.

–Tieteesen pohjautuvat näyttelyt voivat olla henkilökohtaisesti koskettavia ja yhdessä koettavia. Tässä Heureka on usein onnistunut. Näyttelyitämme pidetään myös toimintavarmoina – ja hauskoina. Emme kaihda vaikeitakaan aiheita, mistä toimii hyvänä esimerkkinä mielenterveydestä kertova Heureka tulee hulluksi -näyttely, hän kommentoi.

Lisätietoja:

Tapio Koivu
Toiminnanjohtaja
09 8579320

tapio.koivu@heureka.fi

Venäjän Belojarskin ydinvoimalaitoksen neljäs yksikkö on aloittanut toimintansa täydellä teholla. 23. elokuuta aloittaneen 800 MWe:n BN-800 -yksikön polttoaineena käytetään uraani- ja plutoniumoksidien sekoitusta, ja se tuottaa uutta polttoainetta toimiessaan. Reaktorin kaupallisen toiminnan on tarkoitus alkaa myöhemmin kuluvana vuonna.

Laitoksen toimittaja Rosenergoatom sanoo aloittavansa yksikön kattavan testauksen nimellisteholla. Samalla loppuu valmisteluvaihe, joka edeltää vaihetta, jolloin reaktori on valmis antamaan tehoa kaupallisessa käytössä.

"15 päivää kestävän kattavan testauksen aikana yksikkö saadaan toimimaan jatkuvasti nimellistehollaan suunnitteluparametrien mukaisesti ilman poikkeamia," yhtiöstä todetaan.

Vuoden 2016 alusta Belojarskin ydinvoimalaitoksen neljäs yksikkö on tuottanut yli 1,3 miljardia kilowattituntia sähköä. Suunnitelmissa on, että vuonna 2016 yksikkö tuottaisi 3,5 miljardia kilowattituntia sähköä. 

BN-reaktori pystyy tuottamaan sähköä jälleenkäsitellystä uraanista vähentämällä käytettävän, tällä hetkellä varastossa olevan polttoaineen määrää sekä poistamalla tulevia polttoaineen saatavutta koskevia huolia. 

Nopean neutronin reaktorit laajentavat huomattavasti ydinalalla käytettävien polttoaineiden perusvalikoimaa. Lisäksi reaktorit auttavat alentamaan voimakkaasti ydinjätteiden yleistä radiotoksisuutta suljetun ydinpolttoainekierron teknologiassa tehdyn läpimurron ansiosta.

Belojarskin ydinvoimalaitos on Venäjän ainoa ydinvoimala, jossa samalla paikalla on erityyppisiä reaktoreita. Lisäksi Belojarskin ydinvoimala on maailman ainoa voimala, jossa on kytketty verkkoon kaupallinen BN-800-reaktori. Reaktori kytkettiin verkkoon joulukuussa 2015 ja se tuottaa noin 10% Venäjän Sverdlovskin alueen kokonaissähkönkulutuksesta. Belojarskin ydinvoimalaitosta operoi Rosenergoatom-konserni.

Teräväpiirtokuvia on saatavilla linkistä - https://we.tl/MymhE22so6

Rosatom@m-p.ru

Venäjän Belojarskin ydinvoimalaitoksen neljäs yksikkö on aloittanut toimintansa täydellä teholla. 23. elokuuta aloittaneen 800 MWe:n BN-800 -yksikön polttoaineena käytetään uraani- ja plutoniumoksidien sekoitusta, ja se tuottaa uutta polttoainetta toimiessaan. Reaktorin kaupallisen toiminnan on tarkoitus alkaa myöhemmin kuluvana vuonna. 

Laitoksen toimittaja Rosenergoatom sanoo aloittavansa yksikön kattavan testauksen nimellisteholla. Samalla loppuu valmisteluvaihe, joka edeltää vaihetta, jolloin reaktori on valmis antamaan tehoa kaupallisessa käytössä.

"15 päivää kestävän kattavan testauksen aikana yksikkö saadaan toimimaan jatkuvasti nimellistehollaan suunnitteluparametrien mukaisesti ilman poikkeamia," yhtiöstä todetaan. 

Vuoden 2016 alusta Belojarskin ydinvoimalaitoksen neljäs yksikkö on tuottanut yli 1,3 miljardia kilowattituntia sähköä. Suunnitelmissa on, että vuonna 2016 yksikkö tuottaisi 3,5 miljardia kilowattituntia sähköä. 

BN-reaktori pystyy tuottamaan sähköä jälleenkäsitellystä uraanista vähentämällä käytettävän, tällä hetkellä varastossa olevan polttoaineen määrää sekä poistamalla tulevia polttoaineen saatavutta koskevia huolia.

Hyötöreaktorit laajentavat huomattavasti ydinalalla käytettävien polttoaineiden perusvalikoimaa. Lisäksi reaktorit auttavat alentamaan voimakkaasti ydinjätteiden yleistä radiotoksisuutta suljetun ydinpolttoainekierron teknologiassa tehdyn läpimurron ansiosta. 

Belojarskin ydinvoimalaitos on Venäjän ainoa ydinvoimala, jossa samalla paikalla on erityyppisiä reaktoreita. Lisäksi Belojarskin ydinvoimala on maailman ainoa voimala, jossa on kytketty verkkoon kaupallinen BN-800-reaktori. Reaktori kytkettiin verkkoon joulukuussa 2015 ja se tuottaa noin 10% Venäjän Sverdlovskin alueen kokonaissähkönkulutuksesta. Belojarskin ydinvoimalaitosta operoi Rosenergoatom-konserni.

Korkearesoluutioisia kuviaon saatavilla linkistä - https://we.tl/mJMXM709kh

Rosatom@m-p.ru

Punkahajulainen Joros Oy kutsuu koodareita, devaajia, muotoilijoita ja muita uuden teknologian kehittämisestä kiinnostuneita vuorokauden kestävään kehittämismaratoniin eli hackathoniin.

Joros Oy on putkentaivutukseen, hitsaukseen ja elektrolyyttiseen kiillotukseen erikoistunut yritys. ”Häkkäys” on työpajatyyppinen innovaatiokilpailu, jossa luodaan viikonlopun aikana muun muassa tuotantoa ja tiedonkulkua parantavia ratkaisuja.

Pk-yrityksiin kohdistuvia häkkäystapahtumia on järjestetty tänä vuonna kolmessa yrityksessä. Kokemukset tapahtumasta ovat olleet positiivisia.

– Kohdeyritykset ovat saaneet kilpailusta toteuttamiskelpoisia aihioita toimintansa parantamiseen. Haluamme jatkaa kehittämismenetelmän testausta myös muissa pk-yrityksissä, kertoo Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kehityspäällikkö Kimmo Haapea.

Häkkäystapahtuman tarkoituksena on saattaa IT- ja muiden alojen yritykset, opiskelijat ja alueen ammattikorkeakoulu yhteyteen tuotannollisten pk-yritysten kanssa. Tavoitteena on luoda ratkaisuja, jotka edistävät kohdeyritysten toimintaa ja joita voisi hyödyntää teollisuudessa laajemminkin.

– IT-alan opiskelijoiden ja yritysten lisäksi mukaan toivotaan myös muotoilijoita, myynnin ja markkinoinnin osaajia sekä esimerkiksi ympäristötekniikan osaajia. Joros Oy:n Industrial Hackathonissa on tarkoitus it-ratkaisujen lisäksi ideoida esimerkiksi uusia putkentaivutukseen perustuvia tuotteita ja nykyistä parempia kierrätysratkaisuja, toteaa toimitusjohtaja Toni Pesonen Joros Oy:stä.

Industrial Hackathon kisataan Joros Oy:n tiloissa 23.- 24.9. Tapahtumaan voi ilmoittautua osoitteessa www.industrialhackathon.fi .

Vuoden 2016 aikana Etelä-Savossa järjestetään yhteensä 4 vastaavaa tapahtumaa Miksein ja MAMKin koordinoiman Uudistuva teollisuus Etelä-Savossa -hankkeen puitteissa, yhteistyössä valtakunnallisen DigiSyke-hankkeen kanssa.

Lisätietoja:

Kimmo Haapea, kehityspäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 0440 361 613, kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi

NASAn astronautti ja innovaatiotoiminnasta vastaava johtava asiantuntija Charles Camarda vierailee Suomessa syyskuun alussa. Camarda tapaa vierailun aikana maan johtavia organisaatioiden oppimisen asiantuntijoita sekä Epic Challenge -opiskelijoita.

Joensuu 29. elokuuta 2016. NASAn vetämä Epic Challenge -koulutusohjelma käynnistyi Suomessa ensimmäisen kerran syksyllä 2015. Vuoden kestäneessä koulutusohjelmassa joukko eri alojen opiskelijoita ratkoi Marsin asuttamiseen liittyviä haasteita NASAn ICED-oppimismenetelmää hyödyntäen. Mukaan valittiin joensuulaisia opiskelijoita kaikilta eri koulutusasteilta. Yhteistyö sai alkunsa keväällä 2015, kun NASA kiinnostui joensuulaislähtöisen ohjelmistotalo Arcusys Oy:n kehittämästä Valamis-oppimisympäristöstä ja suomalaisesta koulutusjärjestelmästä.

Käynnistyvässä 2016-2017 Epic Challenge -koulutusohjelmassa on viime vuoden tapaan mukana opiskelijoita Itä-Suomen yliopistosta, Karelia ammattikorkeakoulusta, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymästä, Joensuun normaalikoulusta, ja uutena Helsingin yliopistosta sekä Tampereen ja Lahden ammattikorkeakouluista. Camardan tavoitteena on saada yhteistyöhön mukaan myös suomalaisia yrityksiä, jotka ovat oppimisen digitalisaation edelläkävijöitä omalla alallaan.

“Jotta Suomi pärjää kovassa kansainvälisessä kilpailussa on täältä tavoiteltava kansainväliselle areenalle. Yhteistyö NASAn ja suomalaisten korkeakoulujen konsortion välillä on hyvä alku, jonka pohjalle rakennamme nyt ainutlaatuista oppimisen digitalisaation toimijaverkostoa ratkomaan ihmiskunnan mielenkiintoisimpia haasteita“, sanoo Arcusysin kaupallinen johtaja Janne Hietala.

Suomessa jo toistamiseen vieraileva Charles Camarda on tyytyväinen yhteistyöhön ja Epic Challenge -koulutusohjelman kautta jo saavutettuihin tuloksiin.

”Opiskelijat eivät rajoita ajatteluaan tiettyihin normeihin. Kun monen eri alan opiskelijat tuodaan yhteen ja annetaan ajatusten lentää vapaasti, syntyy ennennäkemättömän innovatiivisia ideoita”, Camarda sanoo. ”Viime vuoden Epic Challenge -koulutusohjelmassa luotiin jo pelkästään Suomen osalta yli 100 alustavaa konseptia Marsin asuttamiseen liittyvien haasteiden ratkomiseksi”, Camarda iloitsee.

Viikon mittaisen vierailunsa aikana Camarda muun muassa vierailee Opetus- ja kulttuuriministeriössä, osallistuu Suomessa käynnistyvän 2016-2017 Epic Challenge -koulutusohjelman suunnitteluun konsortion kanssa, sekä tapaa uusia ja vanhoja Epic Challenge -opiskelijoita. Lisäksi Camarda kertoo Marsin asuttamisen haasteista Suomen vierailua isännöivän Arcusysin pääkonttorilla Joensuussa.

Lisätietoja:

Arcusys Oy
Janne Hietala
Chief Commercial Officer
+358 (0)40 831 4245
janne.hietala@arcusys.fi

Sisustusnostalgiaa ja hakuteos perintöhuonekalujensa taustoista kiinnostuneille

Vuonna 1918 Lahteen perustettiin Lahden Puuseppätehdas, sittemmin Askona tunnettu huonekalutehdas. Pienenä verstaana aloittanut yritys kasvoi Lahden suurimmaksi työllistäjäksi ja Pohjoismaiden suurimmaksi huonekalutehtaaksi, jonka 22 maahan suuntautunut ulkomaan kauppa käsitti 1960-luvulla 75 % koko maan huonekaluviennistä. Askon kalusteita on ollut melkein kaikissa suomalaisissa kodeissa, sillä yrityksen myymäläverkko oli jo 1930-luvun lopussa koko maan kattava. Asko oli myös merkittävä julkisten tilojen kalustaja, josta toimitettiin kalusteet paikallisravintoloista loistoristeilijöihin. Tehtaan toiminta kesti 80 vuotta.

Yrityksellä oli tehtaan yhteydessä oma museo ja koko toiminta-ajan kattava perinnekokoelma, joka tehtaan toiminnan lakattua siirtyi Lahden kaupunginmuseon omistukseen. Museo julkaisee kokoelman pohjalta uutuusteoksen Asko - huonekaluja Lahdesta, joka on laaja kuvateos suomalaisen kodinsisustuksen historiasta.

Teoksen ovat kirjoittaneet museon kokoelmapäällikkö Sari Kainulainen ja tutkija Päivi Vickholm ja sen on taittanut graafikko Osmo Penna. Teoksessa on 400 sivua ja noin 900 kuvaa.

Onko puhdas ilma ihmisoikeus - kuten vesikin?

Camfilin kiertävän IAQ (Indoor Air Quality) -ilmanlaatulaboratorion tehtävänä on esitellä faktatietoja sisä- ja ulkoilman laadusta eri paikkakunnilla sekä niiden merkityksestä ihmisille ja ympäristölle. Kiertueen tavoitteena on kattaa mahdollisimman laaja kuulijakunta alan asiantuntijoiden lisäksi sekä herättää keskustelua aina ajankohtaisesta teemasta.

Näyttelyrekka sisältää 4 eri laboratoriota, joissa mitataan reaaliaikaisesti tai simuloidaan paikallisen ulkoilman ja sisäilman eri ominaisuuksia. Auditoriopäädyssä esitetään videoita sekä pidetään yleisöluentoja. Näyttelyssä ei myydä eikä mainosteta yksittäisiä tuotteita, vaan tapahtuma on puhtaasti informatiivinen.

Kiertueajat ja -paikkakunnat:

2.9.2016    9:00 - 12:00  Loimaa, Karsolantie 6 (F-Suotimet)

5.9.2016  10:00 - 17:00  Pori, Eetun aukio

6.9.2016  10:00 - 17:00  Vaasa, Kauppatori

7.9.2016  10:00 - 17:00  Kokkola, Kauppatori

Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Isto Salonen, 040 718 8396. IAQ RoadShow -tietoa löytyy myös verkosta:

Internet: Camfil IAQ RoadShow  

Facebook: Camfil IAQ RoadShow Facebook

Oulun yliopisto
Centre for Wireless Communications
Tiedote/kutsu 30.8.2016

Avoin seminaari 5.9.2016

5G:N UUDET DISRUPTIIVISET LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

Miten Suomi nostetaan edelläkävijäksi digitalisaation käyttöönotossa? Millaista täysin uudenlaista liiketoimintaa viidennen sukupolven langattomat tiedonsiirtoverkot tulevat mahdollistamaan? Saadaanko matkaviestintoimialan nykyinen raskas säätely purettua? Miten 5G mullistaa operaattoriliiketoiminnan?

Oulun yliopistossa maanantaina 5.9. pidettävän seminaarin aiheena on matkaviestintäalan murros uuden 5G-teknologian myötä. Tilaisuudessa keskustellaan muun muassa lainsäädännön ja taajuusregulaation muutoksista, joita uudenlaisten edistyksellisten liiketoimintamahdollisuuksien synnyttäminen 5G-verkoissa edellyttää.

Tilaisuuden avauspuheenvuoron pitää liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Oulun yliopiston Centre for Wireless Communications –tutkimusyksikön isännöimä seminaari kokoaa yhteen langattoman tietoliikenteen tutkimuksen, teollisuuden, operaattoreiden ja lainsäädännön edustajat.

Puhujina ja panelisteina ovat teleoperaattoreiden Elisan, Telian ja Finnet-liiton, verkkotoimittajien Nokian, Ericssonin ja Huawein sekä piiritalo MediaTekin, oululaisten suunnitteluyritysten Bittiumin ja Haltianin sekä 5G-tutkimusyksikön CWC:n edustajat.

Toimittajanne on tervetullut tilaisuuteen.

Tapahtumaa voi seurata myös nettivideolähetyksenä (https://connect.funet.fi/vimma3), joka tallennetaan.

OHJELMA:

Aika: 5.9.2016 klo 14:30-17:30

Paikka: Oulun yliopisto, Saalastinsali

Webcast: https://connect.funet.fi/vimma3

Avaus
Mikro-operaattorit vauhdittamaan digitalisaatiota, Matti Latva-aho, Centre for Wireless Communications, Oulun yliopisto

Pääpuhe
Lainsäätäjän näkökulma Anne Berner, Liikenne- ja viestintäministeriö

Operaattoriliiketoiminnan murros
Eetu Prieur, Elisa
Timo Hietalahti, Telia Company
Jarmo Matilainen, Finnet-liitto

Matkaviestinteollisuuden tulevaisuus
Seppo Yrjölä, Nokia
Kari Leppänen, Huawei
Sami Siltala, Ericsson
Ville Salmi, MediaTek
Klaus Mäntysaari, Bittium
Pasi Leipälä, Haltian

Paneelikeskustelu: Lainsäädännön muutostarpeet
Kaikki puhujat

Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet

Lisätietoja:

Akatemiaprofessori Matti Latva-aho, Oulun yliopisto, puh. 040-5889655, matti.latva-aho@ee.oulu.fi

Marja Matinmikko puh. 044-513 6678, marja.matinmikko@ee.oulu.fi

Suunnittelija Eija Pajunen, Planning Officer, M.A., University of Oulu, Faculty of Information Technology and Electrical Engineering, epajunen@ee.oulu.fi, Phone +358 29 448 2842

LG havainnollistaa HDR-sisältöjä esittelemällä yhteensopivuutta kolmen HDR-teknologian kanssa

Helsinki, 29.8.2016 – LG Electronics ja joukko sisällöntarjoajia esittelevät HDR-teknologian tehokkuutta IFA 2016 -tapahtumassa Berliinissä. Esittelytilaisuuden tarkoitus on havainnollistaa LG:n johtavaa asemaa televisiomarkkinoilla ja tarjota messuvieraille mahdollisuus kokea HDR-sisältöjä LG:n OLED-televisioilla. LG:n esittelytilassa on mahdollisuus nähdä Dolby Vision HDR- ja Hybrid Log Gamma (HLG) -teknologioilla paranneltuja sisältöjä.

LG:n OLED-televisiot tukevat niin avointa HDR10-formaattia kuin Dolby Vision -formaattia, jota elokuvantekijät ja sisällöntarjoajat suosivat. Kaikki merkittävät elokuvastudiot ovat sitoutuneet tukemaan Dolby Vision -formaattia ja useat sisällöntarjoajat ovat tehneet siitä suoratoistopalvelujensa oletusformaatin.

LG järjestää yhdessä kumppaniensa kanssa useita HDR-esittelyjä IFA-messuilla. Yhdessä havainnollistuksessa lähetetään HLG-sisältöä käyttämällä ASTRA-satelliittiverkostoa ja BBC:n lähetysjärjestelmää. HLG on uusi HDR-standardi, joka on kehitetty yhteistyössä Ison-Britannian BBC:n ja Japanin yleisradioyhtiö NHK:n kanssa. HLG soveltaa jakeluun yhtä bittivirtaa, jonka niin HDR-vastaanottimet kuin vanhemmatkin vastaanottimet ilman HDR-tukea voivat tulkita. Uusi standardi on suunniteltu mahdollistamaan suorat HDR-lähetykset ja HDR-sisältöjen lähetys kaapeliverkossa. HLG onkin erinomainen vaihtoehto HDR-lähetyksiin tähtääville yhtiöille.

LG on ensimmäinen yhtiö, joka esittelee HDR-teknologiaa HFR- ja HLG-tekniikkaan yhdistettynä. LG esittelee HFR HLG -sisältöä yhdessä BBC:n ja Euroopan yleisradiounionin kanssa. Sisältö on yhteensopiva sekä MPEG DASH -suoratoistotekniikan että DVB-T2:n kanssa. HFR on uusi teknologia, joka parantaa Ultra HD -sisältöjä entisestään toistamalla niitä jopa 100–120 kuvan kehysnopeudella. Korkeampi kuvataajuus välittyy katsojalle realistisempana ja sujuvampana liikkeenä.

”LG:n OLED-televisiot ja niiden ennennäkemätön teknologinen joustavuus tarjoavat markkinoiden edistyksellisimmät HDR-valmiudet nyt ja tulevaisuudessa”, sanoo Brian Kwon, LG Electronicsin Home Entertainment -yksikön toimitusjohtaja. ”Tulevaisuuden HDR-teknologia tuo rikkaan HDR-sisällön entistä useampien kuluttajien saataville formaattiin katsomatta.”

IFA 2016 -tapahtumassa vierailevat ovat tervetulleita tutustumaan LG:n esittelyalueeseen hallissa 18 Messe Berlin -alueella 2.–7.9. Paikalla on mahdollista kokea HDR-sisältöjä OLED-televisioilla esitettynä.

Lisätietoja:

LG-One Finland/Hill+Knowlton Strategies
Puh: +358 9 3486 1244
Sähköposti: LG-OneFinland@lg-one.com

Erik Åhsgren
HE-tuoteasiantuntija
LG Electronics Nordic AB
Box 83, 164 94 Kista
Matkapuhelin: +46 (0) 72 162 91 10
Sähköposti: erik.ahsgren@lge.com

Nurmijärveläinen Kingi Oy on löytänyt markkinaraon peltikattojen kiinnityksestä. Kattopeltien kiinnitykseen tarkoitettuja kateruuveja ei oltu kehitetty samassa tahdissa kuin kattopeltejä. Peltien korroosiokestävyys on kolmikerrospinnoituksensa ansiosta parantunut huimasti ja pelleille annetaan pitkät takuut. Kateruuvit ovat edelleen yksikerrosmaalattuja, herkästi ruostuvia ja ilman takuita. Ne ovat tuoneet harmia kuluttajille ja asennusyrityksille ruostumisen ja kattovuotojen vuoksi. Kateruuveja on jouduttu vaihtamaan ennen aikojaan.

Kingi Oy on nyt kehittänyt kateruuvin, jonka korroosiokestävyys on yhtä hyvä kuin kattopelleillä. Kestävyys perustuu ruuvin patentoituun kolmikerrospinnoitukseen ja innovatiiviseen, mallisuojattuun kannan muotoon. KINGI® kateruuvin rasitustestit ja tehtaan ISO 9001- laatujärjestelmä mahdollistavat kateruuville kattopeltejä vastaavat pitkät takuut.

”Kolmikerrospinnoitetun KINGI® kateruuvin ansiosta asiakas saa nyt koko katostaan huolettoman ja pitkäikäisen. KINGI® kateruuvi on myös hinnoiteltu siten, että siitä tulisi koko kansan peltikattojen kateruuvi. Katon elinikäisen kiinnityksen ja kateruuvien täyspitkän takuun lisähinta asiakkaalle on todella pieni. Keskivertokatossa se on noin 100 €”, kertoo Kingi Oy:n toimitusjohtaja Jari Lehtola.

KINGI® kateruuvi on suomalaista suunnittelua ja suurin osa sen tuotannosta tapahtuu Suomessa. Automaattisen maalauslinjaston ansiosta kateruuvi voidaan nyt ensi kertaa pinnoittaa kustannustehokkaasti ulkokäyttöä kestäväksi. Mallisuojattu ruuvin kanta muistuttaa kruunua, siitä Kingi-nimi. Kruunumuodon ansiosta vesi ei jää kantaan ruostuttamaan ruuvia. Kannan muotoilu yhdessä ruuviin kehitetyn pikakärjen ansiosta nopeuttaa ja helpottaa myös virheetöntä asennusta.

”Maalattu teräspelti on Suomen suosituin katemateriaali. Suomessa uudisrakennusten ja remonttikohteiden peltikattoihin asennetaan vuosittain noin 120 miljoonaa kateruuvia. Todelliset markkinamme ovat viennissä. Lähimarkkinoilla, joihin olemme patentoineet kolmikerrospinnoituksemme, asennetaan vuosittain yli 3 miljardia ruuvia. KINGI® kateruuvin myynti on aloitettu Suomessa ja Ruotsissa. Kasvunäkymämme ovat hyvät ja tulemme kasvattamaan tuotantoamme kasvavan kysynnän mukaan”, valottaa Lehtola.

Lisätietoja:

HAMK:n testitulokset Suomessa myytävien kateruuvien kestävyydestä ulkokäytössä: Kingi.fi/HAMK_kateruuvitesti2016.pdf

Tuotekuvia: http://kingi.fi/medialle/

Jari Lehtola

Kingi Oy

0400 664 666

Ilveskaari 12, 01900 Nurmijärvi

www.kingi.fi

Sisustusnostalgiaa ja hakuteos perintöhuonekalujensa taustoista kiinnostuneille

Vuonna 1918 Lahteen perustettiin Lahden Puuseppätehdas, sittemmin Askona tunnettu huonekalutehdas. Pienenä verstaana aloittanut yritys kasvoi Lahden suurimmaksi työllistäjäksi ja Pohjoismaiden suurimmaksi huonekalutehtaaksi, jonka 22 maahan suuntautunut ulkomaan kauppa käsitti 1960-luvulla 75 % koko maan huonekaluviennistä. Askon kalusteita on ollut melkein kaikissa suomalaisissa kodeissa, sillä yrityksen myymäläverkko oli jo 1930-luvun lopussa koko maan kattava. Asko oli myös merkittävä julkisten tilojen kalustaja, josta toimitettiin kalusteet paikallisravintoloista loistoristeilijöihin. Tehtaan toiminta kesti 80 vuotta.

Yrityksellä oli tehtaan yhteydessä oma museo ja koko toiminta-ajan kattava perinnekokoelma, joka tehtaan toiminnan lakattua siirtyi Lahden kaupunginmuseon omistukseen. Museo julkaisee kokoelman pohjalta uutuusteoksen Asko - huonekaluja Lahdesta, joka on laaja kuvateos suomalaisen kodinsisustuksen historiasta.

Teoksen ovat kirjoittaneet museon kokoelmapäällikkö Sari Kainulainen ja tutkija Päivi Vickholm ja sen on taittanut graafikko Osmo Penna. Teoksessa on 400 sivua ja noin 900 kuvaa.

Tiedustelut: Sari Kainulainen, p. +358505184594, sari.kainulainen@lahti.fi

www.lahdenmuseot.fi

Lahden historiallinen museo: Lahdenkatu 4

Kiertotaloudesta puhutaan usein ylätasolla prosessikaavioiden kautta, vaikka arjen kiertotalous rakentuu tavallisten ihmisten jokapäiväisten valintojen pohjalta. Lassila & Tikanoja ja Siili Solutions tuovat kiertotalouden lähemmäksi ihmisiä työpajan avulla.

Yritykset järjestävät yhdessä Design Week -hengessä työpajan 7.9.2016 klo 17-21. Tapahtumapaikkana toimii Konepajan Bruno (Aleksis Kiven katu 17A, 00510 Helsinki).

Työpajassa käytetään Design Thinking -metodia ja pureudutaan mm. miettimään sitä, miksi tavara ei vielä kierrä niin hyvin kuin se voisi kiertotaloudessa kiertää.

"Haluamme ideoida ja kehittää yhdessä loppukäyttäjien kanssa palveluita, jotka voisivat olla osana tulevaisuuden kiertotaloutta sekä arkea", kertoo työpajan vetävä, Siili Solutionsin innovaatiojohtaja Antero Kivikoski. 

Työpajan alustaa L&T:n ympäristöpalveluiden kehityspäällikkö Sebastian Aniszewski, joka haluaa puhua kiertotaloudesta mahdollisimman käytännönläheisesti.

"Jotta kansalaiset voivat tehdä fiksuja valintoja, he tarvitsevat uusia vaihtoehtoja. Haluamme tulla heidän luo, kehittää ja ideoida yhdessä, millainen tulevaisuuden kiertotalous voisi olla", Aniszewski kertoo.

Media ja bloggaajat ovat tervetulleita paikalle tilaisuuteen. Toivomme ennakkoilmoittautumista tämän linkin kautta.  

Illan ohjelma:

klo 17.00 Design Thinking -metodin esittely, Antero Kivikoski, Siili Solutions
klo 17.15-17.30 Mitä kiertotalous tarkoittaa? Sebastian Aniszewski, L&T
klo 17.30-17.45 Problem Statement: Miten kiertotalous tuodaan lähemmäs kuluttajaa, ihmistä ja arkea?
klo 17.45-21.00 3 työpajapistettä käynnistyvät!

Tapahtuman Facebook-sivulle pääset tästä.

Lisätiedot tapahtumasta:

Viestinnän asiantuntija, Terhi Leiniö, terhi.leinio@lassila-tikanoja.fi tai puh. 050 385 8710

Aleksanterinkadulle sijoitettavien uusien istuimien prototyypit ovat taidelauantaista 3. syyskuuta lähtien kaupunkilaisten testattavina. Proto-istuimet sijoitetaan Aleksille Mariankadun aukion lähistölle.

Penkeistä voi antaa kommentteja teknisen ja ympäristötoimialan henkilökunnalle kaupungintalon puutarhajuhlassa, Facebookissa Lahden tekninen ja ympäristötoimiala -sivulla ja Twitterissä @LahtiTeky -käyttäjälle.

Istuinperhe on kehitelty UPM:n kierrätysmateriaalin biokomposiittilankusta, joka on puuhun verrattuna helpommin huollettava. Tuotekehittelyä on tehnyt LADEC Oy:n kokoama työryhmä, johon on kutsuttu paikallisia yrittäjiä. Tuotekehittelyssä on otettu huomioon yleisökommentit sekä keskustan asukkaiden, yritysten ja keskeisten sidosryhmien työpajojen tulokset.

Keskustaan tulevat istuimet ovat yleisötoiveiden mukaisesti pieniä, helposti siirreltäviä yksiköitä. Niiden sijoituspaikkoja testataan ja kaupunkilaisilta kysytään niistä mielipiteitä.

Lisätietoja:

Lahden kaupunki
Projektipäällikkö Riitta Niskanen
p. 050 559 4200, riitta.m.niskanen@lahti.fi

LADEC / Design
Kehityspäällikkö Kristian Keinänen
p. 050 5980 580, kristian.keinanen@ladec.fi

Oulun yliopisto
Centre for Wireless Communications
Mediatiedote ja kutsu
31.8.2016

ReICOvAir Workshop – Luotettavaa langatonta tiedonsiirtoa teolliseen internetiin

Oulun yliopistossa järjestetään 12.9.2016 workshop, jossa aiheena on testausalustan kehittäminen teollisuuden langattomien sovellusten luotettavuusmittauksiin. Workshop on avoin kaikille langattoman teollisen internetin tulevaisuudesta kiinnostuneille. Tilaisuuden osallistujilla on mahdollisuus olla suoraan vaikuttamassa merkittävän kansainvälisen innovaation syntymiseen.

Workshopin järjestää Oulun yliopiston Centre for Wireless Communications -tutkimusyksikkö yhteistyössä Celtic-rahoitteisen ReICOvAir-projektin kanssa. ReICOvAir-projektissa kehitetään testausalustaa, jolla mitataan langattomien tietoliikennejärjestelmien luotettavuutta.

Järjestäjät kutsuvat mukaan teollisuuden ja yritysten edustajia sekä muita tietoliikennetekniikan asiantuntijoita kertomaan näkemyksiään, odotuksiaan ja toiveitaan langattoman tiedonsiirron testauksesta teollisuudessa.

Teollisuudelle esineiden internet (Internet of Things) merkitsee siirtymistä langattomaan tietoliikenteen käyttöön esimerkiksi tuotannon ohjauksessa ja monitoroinnissa. Langattomilta järjestelmiltä edellytetään tuotantoprosesseissa äärimmäistä luotettavuutta ja turvallisuutta. Standardisoituja testausmenetelmiä, joilla voidaan mitata langattomien järjestelmien soveltuvuutta tuotantoprosesseissa, ei ole toistaiseksi saatavissa.

Kehittämällä testausalustaa tuotantoprosesseille ReICOvAir-projekti haluaa madaltaa kynnystä langattoman tiedonsiirron käyttöönottoon teollisuudessa. Eurooppalaiset yhteistyökumppanit ovat yhdistäneet voimansa ja asiantuntemuksensa tavoitteenaan kehittää ja luoda standardeja, metodeja ja työkaluja laajan testausalustan rakentamiseksi.

Tilaisuudessa kuullaan kolme käytännönläheistä keynote-puheenvuoroa. Workshop-osuuden avaavat ReICOvAir-projektin partneriorganisaatioiden edustajat, jotka esittelevät testialustakehityksen tähänastisia tuloksia. Workshop-osallistujilla on tilaisuus tuoda esiin vaatimuksia ja tarpeita, joita testialustan jatkokehittämisessä tulisi huomioida heidän näkökulmastaan.

Toimittajanne on tervetullut tilaisuuteen.

Lisätietoja:

Veikko Hovinen, veikko.hovinen@ee.oulu.fi
Marko Sonkki, marko.sonkki@ee.oulu.fi puh. 040 8352009

Ohjelma 12.9.2016

Paikka:
TellUs Innovation Arena, Stage
Oulun yliopisto, Linnanmaa

09.30 Coffee

10.00 Opening

10.05 Leap of faith? Why wireless sensors are a must in the future
Matti Sarén, vararehtori, Oulun yliopiston

10.20 Internet of Energy: A Way to Facilitate Emission-Free Microgeneration - case P2P-SmarTest
Ari Pouttu, professori, Centre for Wireless Communications, Oulun yliopisto

10.50 Questions and Comments

11.00 Industrial Internet in Europe – Industry 4.0
Frank Burkhardt, ReICOvAir-projektin koordinaattori, Fraunhofer IIS

11.30 Lunch Break

(Lunch available in Restaurant Stories at own cost)

12.30 Workshop on Reliable Wireless Industrial Communication for the Future
- Highlights of ReICOvAir Test Bed Design – partner companies present their views
- Discussion and Feedback on test bed design

15.00 Conclusions & Final Words

19.00 EUROSIM Get-together
Event Get-together registration and payment

(ReICOvAir Workshop on EUROSIM-konferenssin oheistapahtuma ja sen osallistujilla on mahdollisuus osallistua EUROSIM-konferenssin get-together-tilaisuuteen)

Sito Oy og Asenso AS utførte en markedsundersøkelse i samarbeid med Innolink Research Oy for å utrede markedsutviklingen av tjenester for infrastrukturplanlegging og rådgivning, samt se nærmere på hvordan nye aktører blir tatt i mot i Norge. Undersøkelsen ble gjennomført i etterkant av at det finske selskapet Sito hadde utvidet sin virksomhet til det norske markedet ved å kjøpe Asenso AS.

Undersøkelsesresultatene viser at utviklingen av anskaffelser er positiv i denne bransjen, og at nye aktører blir tatt godt i mot i markedet. En stor del av deltakerne i undersøkelsen er også interessert i å høre mer om Sito-Asenso og selskapets virksomhet.

Positiv utvikling innen infrastruktur

Den sterke markedsveksten innen bygging av infrastruktur i Norge reflekteres i økningen av planleggings- og konsulentoppdrag i bransjen, både i privat og offentlig sektor. Av de som svarte mente 30 prosent at anskaffelsene deres vil utvikle seg i positiv retning det kommende året, og over halvparten mente at de vil forbli uendret.

Prosjektsjef Mikko Leinonen, som utførte undersøkelsen i Innolink Research Oy, beskriver undersøkelsesresultatene som usedvanlig positive med tanke på Sito-Asenso. "Det norske markedet er generelt sett ganske utfordrende for utenlandske aktører i og med at prosjektene gjennomføres som regel ved hjelp av etablerte samarbeidspartnere. Resultatene fra undersøkelsen tyder på at det er store forventninger til nye typer tjenester og at det etterlyses mer konkurranse i infrastrukturbransjen."

Samarbeidet med Sito-Asenso anses som interessant

Både administrerende direktør Tapio Puurunen og administrerende direktør Sigurdur Thor Gardarsson i de to selskapene har tillit til fremtiden og mulighetene som skapes på det norske markedet.

– Innen planlegging og konsulenttjenester for infrastrukturbygging kan man tydelig se interesse i nye, konkurransedyktige internasjonale aktører. Totalt sett er opptil 71 prosent av de som svarte villige til å vurdere et samarbeid med Sito-Asenso, sier administrerende direktør Sigurdur Thor Gardarsson i Asenso AS.

– Vi har allerede i et par års tid aktivt undersøkt forskjellige alternativer for å etablere oss i nettopp Norge. Sitos målsetting er at vi om 2-3 års tid er en anerkjent og velkjent aktør i vår egen sektor i Norge, sier administrerende direktør Tapio Puurunen i Sito Oy.

For mer informasjon, kontakt:

Sigurdur Thor Gardarsson
Mobil: +47 405 64 234
E-post: sigurdur.thor.gardarsson@asenso.no

Hakki Pilke Easy 43

Hakki Pilke esittelee 43 Easy -klapikoneen FinnMETKO -näyttelyssä Jämsässä 1.-3.9.2016. Tuotteen toimitukset alkavat vuoden 2017 alussa. Hakki Pilke Easy 43 on täysin uusi malli ja tarkoitettu erityisesti ammattikäyttöön. Koneen suunnittelussa on laajalti hyödynnetty ammattilaisten positiivisia käyttökokemuksia mm. Easy 42 mallista ja otettu käyttöön toivottuja uusia ominaisuuksia. Uuden mallin kehittäminen ja testaaminen on tehty läheisessä yhteistyössä eurooppalaisten polttopuun teon ammattilaisten kanssa. Kaikkiaan testikoneilla on tehty yli 10 000 kuutiota polttopuuta yleisimmistä eurooppalaisista puulajeista viimeisen puolen vuoden aikana.

Easy 43:n käyttöliittymä perustuu joystick-ohjaukseen, mikä tekee koneesta ergonomisen ja helppokäyttöisen.. Sahaus tapahtuu nappia painamalla aina automaattisesti optimaalisella painatuksella. Samoin sahaketjun kireys säätyy automaattisesti oikein hydraulisen kiristimen avustamana. ”Easy 43:n uusien ominaisuuksien ansiosta polttopuun tekeminen on helpompaa ja tehokkaampaa kuin koskaan”, kertoo Maaselän Kone Oy:n toimitusjohtaja Anssi Westerlund. Ulkoisestikin Easy 43 noudattelee modernia ja käyttäjäystävällistä Hakki Pilke muotoilua ja suunnittelua.

Hakki Pilke Easy 43 -klapikoneessa on vakiovarusteena patentoitu AC10 automaattinen ketjunkiristin hydraulisena. Sahauksen yhteydessä aktivoituva sähköinen teräketjun voitelupumppu yhdessä ketjunkiristimen kanssa varmistavat teräketjun ja -laipan pitkän käyttöiän sekä tehokkaan sahauksen. AC 10 mahdollistaa ketjun vaihtamisen helposti ilman työkaluja. Vakiovarusteisiin lukeutuvat myös hydraulinen puunpainin, hydraulisesti kääntyvä ja puhdistava poistokuljetin, hydraulisesti väistyvä puun mittalaite ja puun pudotuksen ohjauslevyt. Easy 43 on tehokas vaihtelevan kokoisilla puilla mukaan lukien läpimitaltaan maksimikokoiset (43 cm) ja kovimmatkin puulajit.

Koneen veroton asiakashinta on alkaen 19500 euroa. Hakki Pilke Easy 43 -klapikoneen voi valita traktori-, sähkö- tai combi-käyttöisenä. Vaihtoehtoiseksi voimanlähteeksi voidaan valita myös uusi Hakki Pilke Powerpack. Lisävarusteena Hakki Pilke Easy 43 -klapikoneeseen voi valita lisäksi puun syöttöavustimen, öljyn jäähdyttimen ja hydraulisesti säädettävän leveämmän poistokuljettimen, joka soveltuu etenkin suurikokoiselle puulle.

Powerpack lisää voimanlähdevaihtoehtoja

Polttomoottorikäyttöinen Hakki Pilke Powerpack esitellään ensimmäistä kertaa Suomessa FinnMETKO -näyttelyssä. Hakki Pilke Powerpack on vaihtoehtoinen voimanlähde traktori- ja combi-käyttöisille Hakki Pilke klapikoneille. Vientipäällikkö Jari Niskakosken mukaan Powerpack on sopiva valinta silloin kun tarvittavaa virransyöttöä ei ole saatavilla ja traktoria tarvitaan muuhun kuin koneen pyörittämiseen kuten puunrunkojen siirtämiseen. Tehdasvalmiille alustalle käyttäjä voi valita tarpeensa mukaisesti bensa- tai dieselmoottorin.

Lisätietoja saat oheisesta esitteestä ja osastoltamme (114, 116, 126 ja 128) FinnMETKO– näyttelyssä.

Suomalainen teknologiateollisuus elää voimakkaan rakenteellisen uudistumisen aikaa. Kovassa kansainvälisessä kilpailussa menestyvät vain ne yritykset, jotka pystyvät vastaamaan muun muassa digitalisaation, kaupungistumisen, väestörakenteen muutoksen ja lisääntyvän liikkuvuuden haasteisiin.

Teknologiateollisuudella on nyky-yhteiskunnassa kaikki onnistumisen edellytykset: hyvät ja pitkät teolliset perinteet, innovatiivista suunnittelua ja tuotekehitystä, huipputeknologista ja digitaalista osaamista sekä osaavia ihmisiä. Meillä on myös onnistumisen pakko: ilman teknologiaperusteista talouskasvua jäämme jälkeen kansainvälisessä kilpailussa ja taloutemme heikkenee.

Konkreettista tukea yritysten uudistumiselle

Teknologiateollisuus ry auttaa monin tavoin jäsenyrityksiään uudistumisen tiellä. Kokemusten ja ajatusten vaihto sekä toisilta oppiminen ovat keskeisessä roolissa, kun yrityksiä kannustetaan kasvamaan ja kansainvälistymään. Tähän tähtäävässä Kasvuryhmässä on mukana jo lähes kaksisataa yritystä. Teollisen internetin foorumin tavoitteena on saada aikaan konkreettisia teollisen internetin liiketoimintamalleja ja sovelluksia yli toimialarajojen. Siinäkin on mukana kaksisataa yritystä. Teknologiateollisuuden kiertotalouden hankkeissa yritykset rakentavat yhdessä uusia palveluita ja älykkäitä toimintamalleja, joilla taataan kestävämpi teollinen tulevaisuus.

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on perustamisestaan, eli vuodesta 2003, myöntänyt yhtensä 115 miljoonaa euroa avustuksia ja lahjoituksia Suomen teknologiateollisuutta uudistaviin kohteisiin. Viimeisin on HundrED - 100 koulua -hanke. Siinä toteutetaan sata konkreettista kokeilua suomalaisissa kouluissa, jotta Suomi pysyy koulutuksen kärkimaana myös tulevaisuudessa.

Teknologiateollisuus ry, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja teknologiayritykset osallistuivat noin
140 miljoonan euron lahjoituksella Aalto-yliopiston ja TTY:n pääomittamiseen 2010-luvun alussa. Vuonna 2015 Teknologiateollisuus lahjoitti neljälle tekniikan yliopistolle yhteensä 11 miljoonaa euroa. Tavoitteena on varmistaa, että Suomesta löytyy maailman parasta teknologia-alan tutkimusta ja osaamista.

Uudistuminen ei ole vain teknologiateollisuuden asia

Menestyvä teknologiateollisuus tuo Suomelle vientituloja, joita ilman emme pysty ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntaamme. Siksi myös suomalaisen toimintaympäristön uudistumisesta on huolehdittava. Yrityksiä tulee kannustaa investointeihin, jotka varmistavat työpaikkojen säilymisen. Osaamisesta on huolehdittava ja koulutusjärjestelmän on uudistuttava maailman muutoksen mukana. Innovaatio- ja tuotekehityspanostuksesta ei saa tinkiä. Yrityksiä koskevan lainsäädännön on oltava ennustettavaa ja turhaa byrokratiaa on karsittava. Työmarkkinat elävät uudistumisen aikaa.

Myös Teknologiateollisuus ry uudistuu

Kun yritykset uudistuvat, on selvää, että myös Teknologiateollisuus ry uudistuu. Haluamme saada asiantuntemuksemme vielä nykyistä tiiviimmin vaikuttamisen tueksi. Panostamme henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja viestintätaitojen lisäämiseen. Avoimuus lisääntyy ja monikanavainen keskustelu tuo teknologiateollisuutta lähemmäs ihmisten arkea.

Kehitystä tukee osaltaan Teknologiateollisuuden uusi ilme. Sen on suunnitellut hasan & partnersin Anssi Arte. Teknologiateollisuuden identiteetti on sekoitus periksi antamatonta lujuutta, pelimäistä leikkisyyttä ja teknologista johdonmukaisuutta. Merkkiin pelkistyy kaikki olennainen. Kyse on Suomen edusta, kasvusta, teknologiasta, teollisuudesta ja eri näkökulmista. Siitähän teknologiateollisuudessa on kyse.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Jorma Turunen, 0500 445444
Viestintäjohtaja Nora Elers, 050 5746977

Valtaosa suomalaisista aliarvioi selvästi asiakkuuksiensa todellisen määrän. Tuoreen kyselyn mukaan erilaisia kanta-asiakkuuksia on lähes kolme kertaa luultua enemmän.

Kuluttajien lompakot pullistelevat erilaisista kanta-asiakaskorteista ja kännyköissä muistia syövät eri yritysten sovellukset. Lisäksi muistettavana on omat asiakastunnukset kaikkiin sähköisiin palveluihin, joissa asioidaan.

Arkkeo Oy toteutti kesäkuussa kyselyn, johon vastasi yli 5000 suomalaista kuluttajaa. Kyselyssä kysyttiin ensin vastaajan omaa arviota erilaisten kanta-asiakkuuksien* määrästä, minkä jälkeen lueteltiin toimialoittain muutamia suurimpia toimijoita, joilla on asiakkuusohjelmia. Lopuksi kysyttiin, oliko asiakkuuksia enemmän, vähemmän vai saman verran, mitä vastaaja alun perin ajatteli.

Vastaajat arvioivat spontaanisti heillä olevan 7 asiakkuutta. Kyselyssä luetelluista ja itse ilmoitetuista yrityksistä tuli 16,65 asiakkuutta. Asiakkuuksia oli siis 2,5-kertaisesti odotuksiin nähden. 95 % vastaajista aliarvioi selvästi asiakkuuksiensa määrän. Vastaajien yleisimmät kanta-asiakasohjelmat olivat S-ryhmän, Keskon, S-Pankin, Finnairin sekä Stockmannin. 

– Kuluttajat liittyvät erilaisiin asiakkuusohjelmiin, koska he odottavat saavansa niistä etuja ja tietoa itselleen mieluisista tuotteista ja palveluista. Koska meille kasaantuu koko ajan enemmän ja enemmän kanta-asiakkuuksia – yhä useammin maailmanlaajuisesti – on haastavaa saada hyödynnettyä meille kuuluvat edut, toteaa Arkkeon toimitusjohtaja Tuomas Kohila.

Arkkeon uusi sovellus helpottaa asiointia

Arkkeo julkaisee tänään sovelluksen, jonka tarkoituksena on auttaa kuluttajia saamaan mahdollisimman suuri hyöty valitsemistaan yrityksistä mahdollisimman pienellä vaivalla.  

– Yritykset tekevät kovasti töitä sen eteen, että saavat tuotettua kohdennettuja etuja ja palveluita asiakkailleen. Asiakkaiden tarpeet syntyvät kuitenkin mikrohetkissä ja kun yritykset piirittävät kuluttajaa useasta suunnasta, on asiakkaan huomio vaikea saada juuri oikealla hetkellä, Kohila sanoo.

Arkkeossa ovat kaikki käyttäjän valitsemat asiakkuudet ja niihin liittyvät kanta-asiakastiedot. Sovelluksen avulla käyttäjä voi asioida yritysten kanssa sekä olla yhteydessä yrityksiin koska tahansa vain nappia painamalla.

– Tavoitteemme on tarjota kuluttajille yksi helppo tapa asioida eri yritysten kanssa. Yrityksille tarjoamme uudenlaisen tavan saavuttaa asiakkaat poikkeuksellisen tehokkaasti mobiililaitteissa asiakkaiden omilla ehdoilla. Tällöin yhteydenpidosta tulee tehokkaampaa, mielekkäämpää ja arvokkaampaa, Kohila summaa.

*Kanta-asiakkuus määriteltiin kyselyssä jatkuviksi asiakkuuksiksi, joista kuluttaja kokee saavansa joitain etuja.

Lisätietoja:
Tuomas Kohila, founder, Arkkeo
p. +358 40 777 1770
www.arkkeo.com

Tuomaksen blogi: http://blog.arkkeo.com/2016/08/arkkeo-antaa-asiakkaiden-vieda/

Poketa, lureta ja valtaa gym! Vaihda vinkkejä muiden pelaajien kanssa ja kuuntele, kun professori ja väitöskirjatutkija kertovat Pokémon GO:sta ja lisätystä todellisuudesta.

Heurekassa tarjotaan tiedettä ja tietoa hittipelistä niin vasta-alkajille kuin gymin leadereillekin. Lisäksi luvassa on luret kaikilla kuudella Heurekan alueen stopilla kello 11–16! Tapahtuman aikana Heurekan gymin valloittaneille on jaossa ruutukaappausta näyttämällä kaikkiaan 200 voittajapinssiä.

Etkö tiedä, mistä ilmiössä on kyse? Epäilyttääkö koko peli? Tapaat Heurekassa myös Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen asiantuntijoita ja pelaavia perheitä. Syitä Pokémon GOn suosioon ja näkymiä pelaamisen tulevaisuuteen kertovat professori Frans Mäyrä ja väitöskirjatutkija Johannes Koski.

Tapahtuman ohjelma on maksuton, mutta Heurekan näyttelyihin tarvitaan pääsylippu. Tapahtuman aikana sisätiloihin mahtuu kerrallaan 500 kävijää ja auditorioon 220. Pokestopeille yltää Heurekan edustalta. Parhaita paloja ohjelmasta voi seurata livenä ja myöhemmin tallenteina Heurekan Facebookista.

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä tiedekeskus Heureka, PokemonGoFinland ja Vantaan kaupungin varhaiskasvatus.

Pokémon GO -miitti Heurekassa 10.9. kello 12-16.

OHJELMA:

12.00-12.45 Mikä sai Pokémon GO –pelin valloittamaan maailman? Väitöskirjatutkija Johannes Koski, Turun yliopisto. Auditoriossa.

12.45-13.00 Pokémon GO pelikokemuksena. Sanna Holm, PokemonGoFinland.  Auditoriossa.

13.00-14.00 Pokémon GO antaa esimakua tulevaisuudesta. Professori Frans Mäyrä, Tampereen yliopisto. Auditoriossa.

14.00-14.30 Mikä sai Pokémon GO –pelin valloittamaan maailman? Väitöskirjatutkija Johannes Koski, Turun yliopisto. Toinen esitys. Auditoriossa.

12.00-16.00 Kysy varhaiskasvatuksen asiantuntijoilta ja juttele pelaavien perheiden kanssa. Yhteistyössä Vantaan kaupunki. Heurekan aulassa.

Vinkkejä pelaajille. Yhteistyössä PokemonGoFinland.
 Auditorion edustalla kello 12–16.

Mihin Pokémon Go –peliä voi käyttää? Vinkkejä vanhemmille, opettajille ja pelaajille.Mediatutkimuksen ja tietojenkäsittelytieteen opiskelijat kertovat. Pikkuaulassa kello 12-16.

Kuusi takuulurea Heurekan alueella kello 11-16. Heureka Illusion Logo, Heureka Stone Park, Yksikotiset, Kolmiheteiset, Nostokurki ja Heurekan tuulimylly.

Muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia. Lue lisää tapahtumasta täältä: http://www.heureka.fi/fi/pokemon-go-tapahtuma-heurekassa

Lisätietoja:

Paula Havaste
Vastaava tapahtumatuottaja
paula.havaste@heureka.fi
puh. 040 9015375

Siina Vasama
Tapahtumatuottaja
siina.vasama@heureka.fi
puh. 040 9015260

Lappeenrannan kaupunginteatteri on yksi vuoden 2016 Arkkitehtuurin Finlandia palkintoehdokkaista. Muut ehdokkaat ovat Löyly Helsingin Hernesaaressa, Rovaniemen keskuskentän katsomorakennus Railo ja Suvelan kappeli Espoossa.

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myöntää Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon vuonna 2016 kolmatta kertaa. Esiraati on valinnut finalistit.

Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:n toimitusjohtaja Mikko Hietamies iloitsee valinnasta. 

– Lappeenrannan uusi kaupunginteatteri on toteutettu totutusta poikkeuksellisella ja rohkeallakin tavalla kauppakeskuksen yhteyteen ja sen ainutlaatuinen ja uudenlainen konsepti sekä erityisesti moderni arkkitehtuuri on nyt onneksemme noteerattu.  Jo pelkästään Arkkitehtuurin Finlandia ehdokkuuskin on hieno palkinto hankkeessa mukana olleille. Erityiskiitos tästä kuuluu teatterin suunnittelijoille, Hietamies sanoo. 

Vuonna 2015 valmistuneen teatterin on suunnitellut Arkkitehtitoimisto ALA. Pääsuunnittelijana on ollut arkkitehti Samuli Woolston ja hänen rinnallaan arkkitehdit Juho Grönholm, Antti Nousjoki ja Janne Teräsvirta. 

Mikko Hietamiehen mukaan jo teatterin suunnitteluvaiheessa oli selvää, että nyt suunnitellaan ja toteutetaan uraa-uurtavaa tulevaisuuden teatteria. Sijainti kauppakeskuksen ylimmässä kerroksessa on poikkeuksellinen, mutta myös tilaratkaisut ovat uraa-uurtavia. On poikkeuksellista, että kaikki tilat mahtuvat samaan kerrokseen. Puolestaan teatterin lavastetorni on kauemmas kaupungille näkyvä maamerkki.

– Itse teatterikerros kuitenkin eroaa selvästi kauppakeskuksesta: kolmannessa kerroksessa oivaltaa heti, että nyt tultiin teatteriin, Hietamies kuvailee. 

Kaupungin keskustassa sijaitseva Lappeenrannan kaupunginteatteri sijoittuu Cityconin ja Ilmarisen omistaman kauppakeskus IsoKristiinan laajennusosaan. Teatteri sijaitsee kolmannessa kerroksessa kansitasolta laskettuna. Teatterissa on 440-paikkainen suuri näyttämö ja 150-paikkainen pieni näyttämö, joka on niin sanottu mustalaatikkoteatteri.  

Neljä erityyppistä olohuonetta

Esiraadin puheenjohtaja Pirjo Sanaksenaho luonnehtii ehdokkaita kaupunkilaisten olohuoneiksi, jotka edustavat omaleimaisuutta monipuolisissa käyttötarkoituksissaan ja ympäristöissään.

– Valitut ehdokkaat edustavat toiminnoiltaan erityyppisiä uusia rakennuksia ja ne sijaitsevat myös maantieteellisesti Suomen eri osissa. Yhteistä niille on, että ne ovat kaikki ihmisten yhteisiä olohuoneita – seurakuntatoimintaan, urheiluun, kulttuuriin ja vapaa-ajan viettoon liittyviä tiloja. Arkkitehtuurilla on kussakin kohteessa saavutettu kiinnostavuutta ja omaleimaisuutta ympäristössään, Pirjo Sanaksenaho kuvailee.

Lappeenrannan kaupunginteatteri sijaitsee teatterirakennuksille poikkeuksellisesti kauppakeskuksen laajennuksen sisällä. Esiraadin mukaan lähtökohta, jossa iso julkinen rakennus sijaitsee toisen kaupallisen rakennuksen sisällä, muodostaa lopulta mielenkiintoisen asetelman uudenlaisen teatterirakennuksen synnylle. Teatterin lämpiö avautuu kauppakeskuksen korkeaan sisäkäytävään. Yleisötilat on käsitelty pelkistetyillä tummilla ja metallihohtoisilla pinnoilla luoden onnistuneen vastakohdan kauppakeskuksen väri- ja informaatiotulvalle. Yksitasoisen teatterin keskiössä tiiviinä pakettina ovat suuret salimaiset tilat. Tilojen elegantti yksinkertaisuus nostaa sen tavanomaisuuden yläpuolelle. 

Palkinnon saajan valitsee entinen pääministeri Paavo Lipponen. Palkinnon voittaja julkistetaan 13. lokakuuta Helsingissä järjestettävässä tilaisuudessa. 

LISÄTIETOJA: 

Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:n toimitusjohtaja Mikko Hietamies
puh. 040 050 9611
mikko.hietamies@lappeenranta.fi 

Rakennuttajapäällikkö Erkki Suuronen
puh. 040 553 7660
erkki.suuronen@lappeenranta.fi

SAFA uutiset