Valtuuston kesäkuussa 2016 päättämä Lappeenrannan kaupungin käyttötalouden tasapainotusohjelma vuosille 2017 ja 2018 raamittaa vuoden 2017 talousarvion käyttötalousosaa. Tasapainotusohjelman tavoitteena on varmistaa, että kaupungin tulorahoitus riittää pitkällä aikavälillä kattamaan investointimenot. Kilpailukykysopimus ja edelleen vaatimattomana pysyttelevä talouskasvu nakertavat verotuloja.
Kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan kaupunginhallitukselle tekemässä talousarvioesityksessä toimialojen käyttömenojen kehykset noudattavat tasapainotusohjelmaa. Lisäksi kilpailukykysopimus alentaa henkilöstömenoja. Nämä yhdessä kääntävät kaupungin nettomenot 3,5 prosentin laskuun. Kaupungin oman toiminnan nettomenot laskevat peräti 5,4 prosenttia kuluvan vuoden toteutumisennusteeseen nähden.
Lappeenrannan kaupunginvaltuusto käsittelee talousarviota 28. marraskuuta kaupunginhallituksen esityksen pohjalta. Kaupunginhallitus käsittelee esitystä 14.11.
Talousrakenteita saatu kestävälle pohjalle
Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarisen mukaan kaupungin talouden rakenteita on koko valtuustokauden kattavalla suunnittelulla saatu muovattua hyvin kestävälle pohjalle.
– Jos uusia velvoitteita ei tule eikä veropohjassa tapahdu massiivista muutosta, nyt tehtävät rakenteelliset säästöt ja vuonna 2013 tehty veroratkaisu kestävät pitkälle ensi vuosikymmenelle, Olli Naukkarinen analysoi.
Kimmo Jarva kertoo, että alun perin oli tarkoitus, ettei tältä vuodelta säästyneitä rahoja voisi enää käyttää käyttömenoihin.
– Muutimme kuitenkin tätä päätöstä ja jatkoimme käyttömahdollisuutta vielä vuosille 2017–2018. Toimialat ja henkilöstö ovat todella hyvin sitoutuneet nykyiseen ohjelmaan ja on oikeudenmukaista, että säästöt saa vielä käyttää hyödyksi. Luottamus ratkaisee tällaisissa asioissa, Jarva toteaa.
Talousarvion 2017 vuosikate on noin 22,2 miljoonaa euroa. Verotulojen arvioidaan laskevan ensi vuonna 2,9 prosenttia. Vähennystä ennakoidaan kunnallisveron ja yhteisöveron tuotossa. Kiinteistöverotulojen odotetaan kasvavan isojen rakennushankkeiden valmistumisen myötä. Kunnallisveron tuottoa syövät kilpailukykysopimus ja sen vaikutusten kattamiseksi palkansaajille tulevat valtion päättämät veronkevennykset sekä yhä korkeana pysyttelevä työttömyys. Yhteisöveron tuotossa näkyy teollisten työpaikkojen merkittävä vähentyminen.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) maksuosuus pienenee 3,3 prosenttia. Vanhat alijäämät tulevat katettua jo vuoden 2016 loppuun mennessä. Eksoten maksuosuuden vähennys on noin prosentin, kun kuluvan vuoden maksuosuudessa ei huomioida alijäämän kattamista. Lasku johtuu perustoimeentulotuen siirrosta Kelan vastuulle sekä kilpailukykysopimuksen myötä laskevista henkilöstömenoista.
Kulttuuritoimelle lisämäärärahaa
Kulttuuritoimelle esitetään 0,5 miljoonan euron pysyvää lisämäärärahaa uuden kaupunginteatterin vuokramenojen katteeksi.
Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva painottaa, että teatterin olisi kuitenkin kasvatettava lipunmyynti- ja vuokratulojaan, jotta kulut saadaan katetuiksi.
– Ohjelmistovalintoja tulisi tehdä entistä asiakaslähtöisemmin ja näin helpottaa myös markkinointia. Lisämääräraha tälle vuodelle saatiin vuonna 2015 säästyneistä lentoliikenteen markkinointirahoista. Nyt asia täytyy ratkaista pysyvämmin, Jarva toteaa.
Snellmanin päiväkoti jatkaisi uuden päiväkodin valmistumiseen asti
Kasvatus- ja opetustoimen kehyksessä on huomioitu Pontuksen koulun ja päiväkodin aiheuttama vuokratason nousu.
Kimmo Jarvan mukaan varhaiskasvatus on onnistunut jo tänä syksynä tehostamaan toimintaansa ja tulee alittamaan talousarvionsa. Viime vuosina omaksutun käytännön mukaisesti toimiala saa alituksen käyttöönsä seuraaville vuosille.
– Tarkoituksena on tämän rahoituksen turvin jatkaa Snellmanin päiväkodin päätoimipaikan toimintaa siihen saakka, kunnes uusi päiväkoti valmistuu keskustaan. Tavoitteena on, että uusi päiväkoti avautuisi syksyllä 2019, Jarva kertoo.
Kaupunki investoi monipuolisesti
Lappeenrannan kaupunki investoi vuonna 2017 noin 25 miljoonalla eurolla. Painopisteenä on muun muassa kaupungin strategisten tavoitteiden saavuttaminen.
Kaupunkikeskustan viihtyisyyttä ja elinvoimaa parantavan kaupungintalon edustatorin eli Kansalaistorin peruskorjaus käynnistyy vuonna 2017. Hanke jatkuu vaiheittain aina vuoteen 2019 saakka.
Ulkovalaistusprojektiin käytetään ensi vuonna 815 000 euroa. Hankkeessa vaihdetaan nykyiset katuvalaisimet energiatehokkaisiin ja valaisuteholtaan parempiin led-valaisimiin. Projekti saadaan päätökseen näillä näkymin vuonna 2021.
Liikenteen sujuvuutta ja saavutettavuutta kehitetään kohdistamalla liikenneväyläinvestointeihin runsas 5,5 miljoonaa euroa. Esimerkkejä hankkeista ovat liikennejärjestelyt Kahilanniementien risteyksessä ja Lauritsalan Asemakadulla.
Tonttituotantoon tarvittavaa yhdyskuntatekniikan rakentamista on ainakin Hiessillassa. Tuttuun tapaan keskeneräisten katujen valmiiksi rakentamiseen kohdistetaan resursseja. Katujen peruskorjausta tapahtuu muun muassa Karhuvuoressa.
Eheää ja tehokasta kaupunkirakennetta sekä uudistuvaa elinkeinorakennetta suunnitellaan edelleen varaamalla strategiseen kaavoitukseen 350 000 euroa. Yleiskaavojen osalta kohteena on valmisteilla olevien keskustaajaman osayleiskaavojen 2030 loppuun vieminen sekä Korvenkylän ja Keskustaajaman eteläisen osayleiskaavan 2 ja 3 vaiheen käynnistäminen. Asemakaavoituksella turvataan kaupungin tonttitarjonta erityisesti pientalo- ja yritystonttien osalta.
Kaupungin palvelutuotantoon käytettävien rakennusten uudisrakentamista ja peruskorjauksia tehdään tasaiseen tahtiin. Esimerkiksi Pontuksen yhdistetty koulu ja päiväkoti valmistuu ensi vuonna. Tulevien vuosien mittavan kokonaisuuden – länsialueen palveluverkon – suunnittelu jatkuu vuonna 2017. Rakentaminen alkaa tämän hetken tiedon mukaan vuonna 2018.
Kaupungin tilahallinnan organisointiin tulee muutoksia ensi vuoden aikana. Kaupunginvaltuusto päätti syyskuussa, että kaikki toimitiloihin liittyvät toiminnot ja yhtiöt yhdistetään Lappeenrannan Toimitilat -konserniin. Uusi yhtiö aloittaa toimintansa kesäkuun alussa, ja vastaa jatkossa muun muassa uudisrakentamisesta ja peruskorjauksista.
Paljon periaatteellisia ratkaisuja edessä
Talousarviovuoden aikana etsitään ratkaisu jäähallin, Monarin ja Maakuntakirjaston tulevaisuudelle. Monari on peruskorjausiässä vuonna 2018 ja maakuntakirjaston vuoro tulee 2020-luvun alussa. Talousarvioon ei ole varattu näihin vielä suunnittelurahoja, sillä ensin halutaan selvittää voidaanko toiminnot siirtää muualle.
– Kirjastoja ja nuorisotiloja on jo nyt esimerkiksi kauppakeskuksissa ja nykyiset rakennukset sijaitsevat sellaisessa paikassa, että on houkutteleva ajatus sijoittaa niiden tilalle uudisrakennuksia, joissa voisi näiden toimintojen lisäksi olla esimerkiksi liiketiloja tai asumista, muotoilee Olli Naukkarinen.
Kisapuiston jäähalliin oli suunniteltu remonttia, jolla oli tarkoitus jatkaa jäähallin elinkaarta. Vuonna 2015 voimaan tullut laki laajarunkoisten rakennusten turvallisuudesta kasvattaa painetta korjaamisen sijaan investoida uuteen jäähalliin. Tämä tarkoittaisi arviolta 20 miljoonan euron määrärahan varaamista 2018–2019 talousarvioihin.
– Jos jatkotutkimuksissa osoittautuu aivan varmaksi, ettei hallin korjaaminen ole järkevää, on keväällä pakko avata keskustelu uudesta jäähallista. Ensin on varmistettava vanhan hallin tilanne perusteellisesti ja uuden hallin tapauksessa varmistettava, mihin halli ylipäätään sijoitetaan. Mikäli vanhaan halliin ei löydetä ratkaisua, on rehellistä todeta, että rahat uuteen halliin on kaivettava, jos kaupungissa nähdään tarve liigahallille. Selvitykset tehdään nopealla aikataululla ja totta kai selvitetään myös yksityisellä rahalla toteutettava vaihtoehto, Olli Naukkarinen toteaa.
Lainakantaan ennakoidaan kasvua
Kaupungin lainakanta tulee vuosina 2014–2016 pienenemään noin 23,5 miljoonaa euroa.
Mittavista investointitarpeista johtuen kaupungin lainakannan arvioidaan kasvavan yhteensä 23,6 miljoonaa euroa vuosina 2017–2019.
Taloussuunnitelmavuosien aikana konserniyhteisöistä erityisesti Energia-konsernin ja Eksoten investointitarpeet kasvattavat kaupunkikonsernin lainakantaa. Nykyisen konsernirakenteen mukaisen lainakannan arvioidaan kasvavan noin 70 miljoonaa euroa vuoden 2019 loppuun mennessä.
LISÄTIETOJA:
Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva, puh. 040 844 2000, kimmo.jarva@lappeenranta.fi
Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen, puh. 040 512 1580, olli.naukkarinen@lappeenranta.fi