Lappeenrannan keskustassa sijaitsevan Marian aukion kautta ajaville polkupyöräilijöille on luvassa valoa ja kahvia maanantaina marraskuun 7. päivä puoli seitsemästä puoli yhdeksään. Jokaiselle ohikulkevalle pyöräilijälle annetaan ilmaiseksi led-valo, kuppi kahvia sekä hyviä vinkkejä sujuvaan talvipyöräilyyn. Myös pyöränketjujen öljyäminen ja renkaiden täyttö onnistuvat kahvitauon aikana. 

Valoa & kahvia -tapahtuman järjestäjinä ovat Lappeenrannan pyöräilijät ry, Lappeenrannan kaupungin liikenneturvallisuustyöryhmä ja Liikenneturva. 

Lappeenrannan kaupungin turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Ari-Pekka Meuronen kertoo, että tapahtumalla halutaan kannustaa lappeenrantalaisia turvalliseen talvipyöräilyyn ja samalla kiinnittää asukkaiden huomiota kaupungin parantuneisiin pyöräilyolosuhteisiin. 

– Valitsimme tapahtumapaikaksi uudistuneen Marian aukion, koska sen kautta kulkee suorin pyöräilyreitti linnoituksen ja sataman alueen ja kaupungintalon palvelukeskittymän välillä. Samalla viestitämme, että vuoden 2015 pyöräilykunnaksi nimettyyn Lappeenrantaan kehitetään kevyttä liikennettä suosivaa keskustaa, Meuronen tiivistää. 

Hän korostaa, että pyöräilyolosuhteita kehitetään yhdessä pyöräilijöiden kanssa ja palaute on tervetullutta. 

Lappeenrannan pyöräilijät ry:n sihteeri Matti Pesu kertoo, että Valoa & kahvia -tapahtuma on osa Pyöräliiton ja Lappeenrannan pyöräilijät ry:n Pyöräilytalvi-kampanjaa, joissa muistutetaan, ettei pyöräily talvellakaan ole mitenkään erikoista tai vaativaa, kuten ei talvella käveleminenkään.  

Kampanjassa korostetaan, että pyöräily on nopea ja hauska tapa liikkua, vaikka säät kylmenevät ja päivänvalo vähenee. Suomen ilmastoon tottunut ihminen ei tarvitse erityisosaamista pukeutuakseen talvella, ja myös pyöräillessä riittää normaali pukeutuminen. 

Matti Pesu painottaa, että pyöräilijän täytyy kuitenkin näkyä. 

– Polkupyörän valaistuksen saa kuntoon jo muutamalla eurolla, ja parilla kympillä saa valot, joiden ansiosta pystyy ajamaan pilkkopimeällä tiellä. 

Järjestäjät kannustavat työmatkalaisia lähtemään 7.11. liikkeelle polkupyörällä syksystä huolimatta ja polkemaan Marian aukion poikki.

Valoa & kahvia -tapahtuma järjestettiin Lappeenrannassa myös viime vuonna. Tuolloin työmatkapyöräilijöitä oli runsaasti liikkeellä syksyisestä säästä huolimatta. 

KUVATEKSTI
Kuva 1: Valoa & kahvia tarjoaa piristyksen pimeään työmatkaan. Kuva Tomi Lapinlampi.

Kuva 2: Viime vuoden Valoa & kahvia tapahtumaan saapuvista pyöräilijöistä monella oli hyvät pyöränvalot. Kuva Tomi Lapinlampi. 

Lisätietoja 

Lappeenrannan kaupungin turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Ari-Pekka Meuronen
puh. 040 358 1443, ari-pekka.meuronen@lappeenranta.fi 

Lappeenrannan pyöräilijät ry:n sihteeri Matti Pesu, puh. 040 534 0455, mattipesu@gmail.com

The future of the electricity and information network industries seems bright as society will also need electricity and networks in the future. The field is still undergoing a period of major investments and over the next 15 years 8.6 billion euros will be invested in Finland's distribution networks. The themes of the previous Network Trade Fair are still relevant, but now the main emphasis is on underground cabling due to the Electricity Market Act which took effect in 2013. In addition, the event held in Tampere on 25 and 26 January 2017 will focus on street lighting, electrification of transport and occupational safety. A new honorary award for network business, Network Act of the Year, will be awarded as part of the opening ceremony.

“A trade fair is an excellent way to bring people together. I think it could be said that the Network Trade Fair is the biggest single booster for Finnish industry as the field deals with billions of euros of investments. Annually, 600–800 million euros is invested in distribution networks. As the investments are so enormous, there is a need for the power of collaboration. This event is where one can meet equipment manufacturers, service providers, network companies as well as customers,” says Kenneth Hänninen, Director of the Finnish Energy organisation.

“The future of the network industry looks good because society will be increasingly dependent on electricity and as an industry we want to meet the needs of society. There are, of course, some risks but there are also opportunities as the use of electricity is constantly changing. Transport, for example, is becoming more and more electric and one example of this is the increasing number of electric cars,” Hänninen explains.

Small-scale production in Finland – new business from solar energy?

On Wednesday 25 January, the Aurinkoinen pientuotanto seminar (in Finnish) organised by the Finnish Energy organisation will feature several speakers, including Member of Parliament Harri Jaskari, Aalto University Professor Raimo Lovio and ABB's Senior Vice President Timo Toissalo. The seminar will deal with the importance of small-scale production for Finland as well as solar energy, for example, as an investment and business opportunity.

Network Days focus on wireless and fixed networks  

On 25 and 26 January, telecommunications specialists will get together at Network Days (Verkkopäivät) organised by Teleprikaati Oy, FiCom ry and STUL ry / Sähköinfo Oy in connection with the Network Trade Fair. During the event the participants will visit the trade fair and hear about the latest innovations and practices as well as the current situation in the industry from speakers representing, for example, the Ministry of Transport and Communications and the Finnish Communications Regulatory Authority. The topics discussed at the seminar will include the Internet of Things, generic cabling, the changing LAN technology and the 5G network.

Network trade fair showcases products and services related to electricity, telecommunication and information networks, network products and services, electric car infrastructure, street and road lighting and traffic information systems. Tampere Trade Fairs will hold the Network trade fair in cooperation with Finnish Energy organisation, Adato Energia Oy and Teleprikaati Oy. The last time the event was organised in 2015 and had 145 exhibitors and 4,806 fair visitors. The Network trade fair is targeted at the professionals of network business, and they have been held in Tampere since 1992.

MORE INFORMATION: www.verkostomessut.fi, @TampereenMessut, #Verkosto, facebook.com/tampereenmessut
Tampere Trade Fairs, firstname.lastname@tampereenmessut.fi
Raimo Pylvänäinen, Project Manager, tel. +358(0) 400 671 923
Tanja Järvensivu, Event and Communications Manager, tel. +358(0) 50 536 8133, @TanjaJarvensivu
Jenna Antila, Communications Officer, tel. +358(0) 40 172 1188, @Jenna_messuaa

Seutuverkot tänään ja tulevaisuudessa

Suomen Seutuverkot ry:n Syysseminaari järjestetään Hotelli Tornissa, Tampereella 15.­–16.11.2016.   

Seminaarin keynote-puheenvuoron antaa tietotekniikkavaikuttaja Taneli Tikka. Mukana myös Sitran johtava asiantuntija Tuula Tiihonen ja tutkimuspäällikkö Harri Posti Oulun yliopistosta. Voit tutustua seminaarin ohjelmaan tästä. 

Syysseminaarin teema on Back 2 Basics, eli konkretiaa nykyhetkestä ja tulevaisuuden visioita sekä seutuverkkotoimijoille että yhteistyökumppaneille. Tarjolla on työkaluja seutuverkkohankkeiden eri vaiheisiin sekä keskustelua seutuverkkojen merkityksestä kuntien näkökulmasta.

Ilmoittaudu seminaariin pe 4.11. mennessä. Pyydämme toimittamaan haastattelupyynnöt etukäteen Pia Hirvonen, puh. 050 534 2795, pia.hirvonen@kumppania.fi. 

Lämpimästi tervetuloa, nähdään Tampereella!  

Lisätiedot
Jarno Laitinen, Suomen Seutuverkot ry.
puheenjohtaja@seutuverkot.fi

Pia Hirvonen, Viestintätoimisto Kumppania
pia.hirvonen@kumppania.fi

Ohjelmatärpit

ti 15.11. klo 11.30

Keynote
Miten rakennamme Suomea teollisen yhteiskunnan jälkeen? Tietoverkkojen merkitys tässä työssä.
Taneli Tikka, tietotekniikkavaikuttaja, Teollinen internet -liiketoiminnan johtaja, Tieto Oyj

ti 15.11. klo 15.30

5G ja valokuituverkot.
Harri Posti, tutkimuspäällikkö, Oulun yliopiston Centre for Wireless Communications

ke 16.11. klo 11.30

Terveyden, hyvinvoinnin ja digitalisaation edistäminen. 
Tuula Tiihonen, johtava asiantuntija, Sitra

Ilman epäpuhtaudet - Maailmanlaajuinen ongelma

Hengittäminen on elintärkeää. Se on ensimmäinen asia, jonka teemme kun synnymme. Odotamme luonnollisesti, että hengittämämme ilma on puhdasta, mutta valitettavasti se ei aina ole sitä, kuten oletamme. Edes puhtaassa Pohjolassa.

Viime vuosina tiedeyhteisöt ja maailmanlaajuiset tiedotusvälineet ovat yhä useammin raportoineet terveyden ja huonon ilmanlaadun välisestä yhteydestä. Useat kansalliset elimet ja maailmanjärjestöt tekevät työtä tämän ongelman kimpussa. Terveydellisten ja taloudellisten vaikutusten tullessa yhä ilmeisemmiksi ne pyrkivät luomaan uusia standardeja ja parantamaan tietoisuutta.

Take a Breath -kampanja lisää tietoisuutta

Camfil haluaa tukea näitä maailmanlaajuisia toimia, joilla varmistetaan, että voimme hengittää täysin luottavaisin mielin. Take a Breath -kampanjamme tavoite on luoda kiinnostusta, tarjota tietoa sekä parantaa tietoisuutta sisä- ja ulkoilman saasteista. Kampanjasivustoltamme löytyy mm. viimeisintä tutkimustietoa, videoita, artikkeleita ja webinaareja, joiden valtavan tietomäärän avulla jokainen meistä tietää paljon enemmän näistä vakavista terveyteemme vaikuttavista asioista.

Linkki sivustolle: 

Take a Breath sivusto

Valtuuston kesäkuussa 2016 päättämä Lappeenrannan kaupungin käyttötalouden tasapainotusohjelma vuosille 2017 ja 2018 raamittaa vuoden 2017 talousarvion käyttötalousosaa. Tasapainotusohjelman tavoitteena on varmistaa, että kaupungin tulorahoitus riittää pitkällä aikavälillä kattamaan investointimenot. Kilpailukykysopimus ja edelleen vaatimattomana pysyttelevä talouskasvu nakertavat verotuloja. 

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan kaupunginhallitukselle tekemässä talousarvioesityksessä toimialojen käyttömenojen kehykset noudattavat tasapainotusohjelmaa. Lisäksi kilpailukykysopimus alentaa henkilöstömenoja. Nämä yhdessä kääntävät kaupungin nettomenot 3,5 prosentin laskuun. Kaupungin oman toiminnan nettomenot laskevat peräti 5,4 prosenttia kuluvan vuoden toteutumisennusteeseen nähden. 

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto käsittelee talousarviota 28. marraskuuta kaupunginhallituksen esityksen pohjalta. Kaupunginhallitus käsittelee esitystä 14.11. 

Talousrakenteita saatu kestävälle pohjalle 

Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarisen mukaan kaupungin talouden rakenteita on koko valtuustokauden kattavalla suunnittelulla saatu muovattua hyvin kestävälle pohjalle.

– Jos uusia velvoitteita ei tule eikä veropohjassa tapahdu massiivista muutosta, nyt tehtävät rakenteelliset säästöt ja vuonna 2013 tehty veroratkaisu kestävät pitkälle ensi vuosikymmenelle, Olli Naukkarinen analysoi. 

Kimmo Jarva kertoo, että alun perin oli tarkoitus, ettei tältä vuodelta säästyneitä rahoja voisi enää käyttää käyttömenoihin. 

– Muutimme kuitenkin tätä päätöstä ja jatkoimme käyttömahdollisuutta vielä vuosille 2017–2018. Toimialat ja henkilöstö ovat todella hyvin sitoutuneet nykyiseen ohjelmaan ja on oikeudenmukaista, että säästöt saa vielä käyttää hyödyksi. Luottamus ratkaisee tällaisissa asioissa, Jarva toteaa. 

Talousarvion 2017 vuosikate on noin 22,2 miljoonaa euroa. Verotulojen arvioidaan laskevan ensi vuonna 2,9 prosenttia. Vähennystä ennakoidaan kunnallisveron ja yhteisöveron tuotossa. Kiinteistöverotulojen odotetaan kasvavan isojen rakennushankkeiden valmistumisen myötä. Kunnallisveron tuottoa syövät kilpailukykysopimus ja sen vaikutusten kattamiseksi palkansaajille tulevat valtion päättämät veronkevennykset sekä yhä korkeana pysyttelevä työttömyys. Yhteisöveron tuotossa näkyy teollisten työpaikkojen merkittävä vähentyminen. 

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) maksuosuus pienenee 3,3 prosenttia. Vanhat alijäämät tulevat katettua jo vuoden 2016 loppuun mennessä. Eksoten maksuosuuden vähennys on noin prosentin, kun kuluvan vuoden maksuosuudessa ei huomioida alijäämän kattamista. Lasku johtuu perustoimeentulotuen siirrosta Kelan vastuulle sekä kilpailukykysopimuksen myötä laskevista henkilöstömenoista.

Kulttuuritoimelle lisämäärärahaa 

Kulttuuritoimelle esitetään 0,5 miljoonan euron pysyvää lisämäärärahaa uuden kaupunginteatterin vuokramenojen katteeksi. 

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva painottaa, että teatterin olisi kuitenkin kasvatettava lipunmyynti- ja vuokratulojaan, jotta kulut saadaan katetuiksi. 

– Ohjelmistovalintoja tulisi tehdä entistä asiakaslähtöisemmin ja näin helpottaa myös markkinointia. Lisämääräraha tälle vuodelle saatiin vuonna 2015 säästyneistä lentoliikenteen markkinointirahoista. Nyt asia täytyy ratkaista pysyvämmin, Jarva toteaa.   

Snellmanin päiväkoti jatkaisi uuden päiväkodin valmistumiseen asti 

Kasvatus- ja opetustoimen kehyksessä on huomioitu Pontuksen koulun ja päiväkodin aiheuttama vuokratason nousu. 

Kimmo Jarvan mukaan varhaiskasvatus on onnistunut jo tänä syksynä tehostamaan toimintaansa ja tulee alittamaan talousarvionsa. Viime vuosina omaksutun käytännön mukaisesti toimiala saa alituksen käyttöönsä seuraaville vuosille. 

– Tarkoituksena on tämän rahoituksen turvin jatkaa Snellmanin päiväkodin päätoimipaikan toimintaa siihen saakka, kunnes uusi päiväkoti valmistuu keskustaan. Tavoitteena on, että uusi päiväkoti avautuisi syksyllä 2019, Jarva kertoo. 

Kaupunki investoi monipuolisesti 

Lappeenrannan kaupunki investoi vuonna 2017 noin 25 miljoonalla eurolla. Painopisteenä on muun muassa kaupungin strategisten tavoitteiden saavuttaminen. 

Kaupunkikeskustan viihtyisyyttä ja elinvoimaa parantavan kaupungintalon edustatorin eli Kansalaistorin peruskorjaus käynnistyy vuonna 2017. Hanke jatkuu vaiheittain aina vuoteen 2019 saakka.

Ulkovalaistusprojektiin käytetään ensi vuonna 815 000 euroa. Hankkeessa vaihdetaan nykyiset katuvalaisimet energiatehokkaisiin ja valaisuteholtaan parempiin led-valaisimiin. Projekti saadaan päätökseen näillä näkymin vuonna 2021.

Liikenteen sujuvuutta ja saavutettavuutta kehitetään kohdistamalla liikenneväyläinvestointeihin runsas 5,5 miljoonaa euroa. Esimerkkejä hankkeista ovat liikennejärjestelyt Kahilanniementien risteyksessä ja Lauritsalan Asemakadulla. 

Tonttituotantoon tarvittavaa yhdyskuntatekniikan rakentamista on ainakin Hiessillassa. Tuttuun tapaan keskeneräisten katujen valmiiksi rakentamiseen kohdistetaan resursseja. Katujen peruskorjausta tapahtuu muun muassa Karhuvuoressa. 

Eheää ja tehokasta kaupunkirakennetta sekä uudistuvaa elinkeinorakennetta suunnitellaan edelleen varaamalla strategiseen kaavoitukseen 350 000 euroa. Yleiskaavojen osalta kohteena on valmisteilla olevien keskustaajaman osayleiskaavojen 2030 loppuun vieminen sekä Korvenkylän ja Keskustaajaman eteläisen osayleiskaavan 2 ja 3 vaiheen käynnistäminen. Asemakaavoituksella turvataan kaupungin tonttitarjonta erityisesti pientalo- ja yritystonttien osalta. 

Kaupungin palvelutuotantoon käytettävien rakennusten uudisrakentamista ja peruskorjauksia tehdään tasaiseen tahtiin. Esimerkiksi Pontuksen yhdistetty koulu ja päiväkoti valmistuu ensi vuonna. Tulevien vuosien mittavan kokonaisuuden – länsialueen palveluverkon – suunnittelu jatkuu vuonna 2017. Rakentaminen alkaa tämän hetken tiedon mukaan vuonna 2018. 

Kaupungin tilahallinnan organisointiin tulee muutoksia ensi vuoden aikana. Kaupunginvaltuusto päätti syyskuussa, että kaikki toimitiloihin liittyvät toiminnot ja yhtiöt yhdistetään Lappeenrannan Toimitilat -konserniin. Uusi yhtiö aloittaa toimintansa kesäkuun alussa, ja vastaa jatkossa muun muassa uudisrakentamisesta ja peruskorjauksista. 

Paljon periaatteellisia ratkaisuja edessä 

Talousarviovuoden aikana etsitään ratkaisu jäähallin, Monarin ja Maakuntakirjaston tulevaisuudelle. Monari on peruskorjausiässä vuonna 2018 ja maakuntakirjaston vuoro tulee 2020-luvun alussa. Talousarvioon ei ole varattu näihin vielä suunnittelurahoja, sillä ensin halutaan selvittää voidaanko toiminnot siirtää muualle. 

– Kirjastoja ja nuorisotiloja on jo nyt esimerkiksi kauppakeskuksissa ja nykyiset rakennukset sijaitsevat sellaisessa paikassa, että on houkutteleva ajatus sijoittaa niiden tilalle uudisrakennuksia, joissa voisi näiden toimintojen lisäksi olla esimerkiksi liiketiloja tai asumista, muotoilee Olli Naukkarinen. 

Kisapuiston jäähalliin oli suunniteltu remonttia, jolla oli tarkoitus jatkaa jäähallin elinkaarta. Vuonna 2015 voimaan tullut laki laajarunkoisten rakennusten turvallisuudesta kasvattaa painetta korjaamisen sijaan investoida uuteen jäähalliin. Tämä tarkoittaisi arviolta 20 miljoonan euron määrärahan varaamista 2018–2019 talousarvioihin. 

– Jos jatkotutkimuksissa osoittautuu aivan varmaksi, ettei hallin korjaaminen ole järkevää, on keväällä pakko avata keskustelu uudesta jäähallista. Ensin on varmistettava vanhan hallin tilanne perusteellisesti ja uuden hallin tapauksessa varmistettava, mihin halli ylipäätään sijoitetaan. Mikäli vanhaan halliin ei löydetä ratkaisua, on rehellistä todeta, että rahat uuteen halliin on kaivettava, jos kaupungissa nähdään tarve liigahallille. Selvitykset tehdään nopealla aikataululla ja totta kai selvitetään myös yksityisellä rahalla toteutettava vaihtoehto, Olli Naukkarinen toteaa. 

Lainakantaan ennakoidaan kasvua 

Kaupungin lainakanta tulee vuosina 2014–2016 pienenemään noin 23,5 miljoonaa euroa. 

Mittavista investointitarpeista johtuen kaupungin lainakannan arvioidaan kasvavan yhteensä 23,6 miljoonaa euroa vuosina 2017–2019.

Taloussuunnitelmavuosien aikana konserniyhteisöistä erityisesti Energia-konsernin ja Eksoten investointitarpeet kasvattavat kaupunkikonsernin lainakantaa. Nykyisen konsernirakenteen mukaisen lainakannan arvioidaan kasvavan noin 70 miljoonaa euroa vuoden 2019 loppuun mennessä.

LISÄTIETOJA: 

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva, puh. 040 844 2000, kimmo.jarva@lappeenranta.fi
Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen, puh. 040 512 1580, olli.naukkarinen@lappeenranta.fi

Domus aloittaa virtuaalikeittiöesittelyt

Virtuaalinen maailma on jo tämän päivän tekniikkaa erilaisissa rakentamisen ratkaisuissa, ja nyt myös keittiöiden suunnittelu on osana kehitystä. Vuoden 2016 aikana Domus on valmistautunut tulevaan teknologiauudistukseen mallintamalla keväällä lanseeratun Muoto by Domus-keittiömalliston virtuaalikeittiöksi. Toteutus tapahtuu suomalaisen yhteistyökumppanin, VRethink:n avulla.

– Virtuaalikeittiömme ensiesittely oli Omakoti-messuilla Vantaalla 28.-30.10., jonka jälkeen olemme jatkaneet, kehittäneet ja laajentaneet virtuaalikeittiömme mallistoa pidemmälle. Haluamme olla asiassa edelläkävijöitä ja hyödyntää nykytekniikan tuomia kiinnostavia mahdollisuuksia, Domus Yhtiöt Oy:n markkinointipäällikkö Sonja Arohonka kertoo

Virtuaalikeittiön avulla kuluttaja pääsee paremmin visualisoimaan mm. värien vaikutuksen keittiökokonaisuuteen ja havainnoimaan ergonomisuutta, esim. uunin sijoittelun vaikutuksesta ergonomiaan. Kokemus on täysin uudentyyppinen, kun voit fyysisesti kävellen liikkua virtuaalikeittiössä. Virtuaalikeittiössä on mahdollista avata ja sulkea laatikoita, sekä kodinkoneita, aivan kuten oikeassa elämässä.

– Olemme todella innoissamme virtuaalikeittiöiden tuomista mahdollisuuksista sekä yrityksellemme että kuluttajille. Voimme tarjota asiakkaillemme uusia innovaatioita, jotka nopeuttavat ja helpottavat keittiön visualisointia uudella tavalla. Tuotekehityksessä voimme testata lopputuotetta ennen kuin yhtäkään levyä on oikeasti sahattu. Tämä on nykypäivää, eikä enää kaukaista tulevaisuutta, toteaa Domus Yhtiöiden toimitusjohtaja Mika Kaukonen.

Domus kehittää toimintaa yhdessä VRethinkin kanssa

VRethink Oy on vuonna 2016 perustettu kansainväliseen kasvuun tähtäävä startup-yritys, joka kehittää virtuaalielämyksiä yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin.

VRethink toimii Domuksen kumppanina rakentamassa tulevaisuuden virtuaalikeittiöitä. Domus hyödyntää virtuaalikeittiömaailmansa HTC Vive:n tekniikkaa. HTC Vive -lasit julkaistiin vasta toukokuussa, joten näin todentuntuinen elämys on monelle vielä uutta. Ohjelmaa pyörittää raskas pelitietokone ja 3D-malleista on tehty virtuaalimaailma / käyttöliittymä pelimoottorin päälle, samoin kuin tietokonepelejä tehdessä. Laitteet mukautuvat käyttäjän liikkeisiin ja näin voidaan luoda todentuntuisia kokemuksia. Läsnäolon kokemusta on vaikea selittää sanoin, mutta aivot reagoivat VR-kokemukseen kuin tilanne olisi aito.

Virtuaalikeittiöelämää voi testata Turun Domus Centerissä (Puutarhakatu 19) lauantaina 12.11. klo 10-15, sekä ensi vuoden aikana, mm. ASTA-rakentaja-messuilla Tampereella ja Lahdessa Raksa-messuilla.
Tutustu virtuaalikeittiöön videon kautta: https://youtu.be/kOJfNPIqeP0

Lisätietoja:

Domus Yhtiöt Oy, Asiakaskokemus-, markkinointi- ja viestintäpäällikkö
Sonja Arohonka, sonja.arohonka@domus.fi, puh. 0207 100 403

VRethink, Jukka Saario, jukka.saario@vrethink.fi, puh. 040 7024 922, www.vrethink.fi/,

HTC VIVE: http://www.vive.com/eu/

Suomen Nuorkauppakamarit ry palkittiin kahdesti Kanadan Quebecissä järjestetyssä nuorkauppakamarien kansainvälisessä Maailmankokouksessa. Salon Nuorkauppakamari pokkasi palkinnon parhaana paikallisena kamarina. Suomen Nuorkauppakamarien johtajuusvalmennus JCI 3LED nimettiin parhaaksi kasvu- ja kehitysohjelmaksi.

Salossa maailman parasta nuorkauppakamaritoimintaa

Salon Nuorkauppakamari valittiin maailman parhaaksi nuorkauppakamariksi (Most Outstanding Local Organization) noin 5 000 kamarin joukosta. Salon kamari on ollut aktiivisena toimijana omassa yhteisössään ja pystynyt luomaan pysyvää positiivista vaikutusta seudullaan. Kamari on palkittu aiemmin tänä vuonna myös sekä Suomen että Euroopan parhaana kamarina.

– Salon Nuorkauppakamarissa on tehty esimerkillistä työtä. Erinomainen kamaritoiminta on syystä noteerattu niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla, iloitsee Suomen Nuorkauppamarien kansallinen puheenjohtaja Mervi Vuorinen.

Palkitusta johtajuusvalmennuksesta hyötyä yrityksille

Suomen Nuorkauppamarien johtajuusvalmennus palkittiin parhaana kasvu- ja kehitysohjelmana (Best National Growth and Development Program). JCI 3LED on 3–5 vuoden mittainen koulutuspolku nuorkauppakamarien valmistautuville (DP) ja istuville puheenjohtajille (PRES).

Koulutus tukee puheenjohtajien työskentelyä ja kehittää johtamistaitoja. Avainasemassa on johtajien omien vahvuuksien löytäminen ja hyödyntäminen. Koulutuksessa korostuvat hallitustyön haasteisiin vastaaminen, vuorovaikutus ja motivointi.

– Nuorkauppakamari tarjoaa uudenlaisen tavan kehittää johtamistaitoja. Kyseessä on monivuotinen kasvuprosessi, johon ihmiset osallistuvat vapaa-ajallaan. Tästä kehityksestä on selvää etua myös yrityksille ja työnantajille, Vuorinen kuvailee.

Lisätiedot:

Mervi Vuorinen
kansallinen puheenjohtaja 2016
+358 50 428 7323
mervi.vuorinen@jci.fi

Yhteydenotoissa pyydämme huomioimaan aikaeron -6 tuntia.

Hannu Nikupeteri
viestintäjohtaja
+358 40 591 2154
hannu.nikupeteri@jci.fi

Julkaisuvapaa 7.11.2016

Viisi päivää, viisi organisaatiota, 500 opiskelijaa

Tampereen ammattikorkeakoulun järjestämä InnoEvent Tampere -tapahtuma kerää yhteen 500 opiskelijaa eri aloilta etsimään ratkaisuja viiden organisaation heille asettamiin haasteisiin. Viisipäiväinen tapahtuma valloittaa TAMKin pääkampuksen maanantaista perjantaihin 7.-11.11.2016.

InnoEvent järjestetään tänä vuonna neljättä kertaa, ja haasteita ratkottaviksi tuovat Tampereen kaupunki, Tampereen yliopistollinen sairaala, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, DS Smith ja Pyroll Oy. Opiskelijat työskentelevät saamansa haasteen parissa omassa tiimissään viiden päivän ajan, ja tiimit kisaavat keskenään parhaan ratkaisun palkinnosta.

Toimeksiantajien odotukset ovat korkealla, tavoitteena ei ole saada vain teoreettisia ideoita, vaan käytännönläheisiä ja helposti toteutettavia suunnitelmia vastaamaan päivänpolttaviin kysymyksiin. Haasteiden aihealueina ovat mm. kaupunkisuunnittelu, biotalouden uudet mahdollisuudet ja maahanmuuttajille suunnatut palvelut.

Monialaiset opiskelijatiimit kisaavat parhaasta ratkaisusta

Realististen ratkaisujen ja suunnitelmien luominen vain viidessä päivässä ei ole utopistista, sillä opiskelijoiden kahdeksan hengen tiimit ovat varanneet koko viikon työtunnit InnoEventiä varten. Tiimit ovat monialaisia, ja niissä on sekä suomalaisia että ulkomaalaisia opiskelijoita. Tiimien tehokasta työskentelyä tukevat valmentajat ja asiantuntijat. Viikon päätteeksi perjantaina tiimit esittelevät ratkaisunsa elinkeinoelämän edustajien tuomaristolle, joka valitsee parhaat ratkaisut palkittaviksi iltagaalassa.

Työelämän heittämiin haasteisiin ja opiskelijoiden ideoimiin ratkaisuihin pääsee tutustumaan avoimilla messulla TAMKin pääkampuksella (Kuntokatu 3, Tampere) perjantaina 11.11. kello 11-14.

Viikon aikana luodaan kontakteja ja kerätään kokemusta

Mikäli toimeksiantajat ovat tyytyväisiä heille ehdotettuihin ratkaisuihin, yhteistyön kehittäminen on mahdollista ja erittäin suotavaa. Aiempina vuosina joidenkin toimeksiantajien edustajat ovat jatkaneet yhteistyötä opiskelijatiimien kanssa, vaihtoehtoisesti organisaation henkilökunta on itse vastannut ideoiden käytäntöön viemisestä tai tiimit ovat tarttuneet tekemiseen itsenäisesti ja kehittäneet ratkaisuja eteenpäin. InnoEventin tulevaisuuden visiona onkin kannustaa opiskelijoita yritysidean synnyttämisessä tapahtuman avulla, onhan se ainutlaatuinen mahdollisuus nähdä läpileikkaus yksityisen ja julkisen sektorin todellisista haasteista.

Lisätietoja: Lauha Peltonen, projektipäällikkö, TAMK, p. 040 8016849, lauha.peltonen@tamk.fi

Kuva: Robedroid Photography

Amiedu toteuttaa Nesteen öljynjalostamoilla Porvoon Kilpilahdessa ja Naantalissa laippaliitosasentajien koulutukset ja pätevöinnit ensimmäisenä ja ainoana Suomessa. Tähän mennessä on koulutettu ja pätevöity viitisenkymmentä henkilöä, ja koulutukset jatkuvat ensi vuonna kuukausittain. Pätevyydet myöntää Inspecta Tarkastus Oy. Neste on aina panostanut turvallisuuteen, ja haluaa entisestään parantaa sitä myös laippaliitosten osalta.

Putkistojen vuodot ja vauriot aiheuttavat taloudellisia, turvallisuus- ja ympäristöriskejä, joilla voi olla toteutuessaan vakavia seurauksia etenkin vaaraa aiheuttavissa laitoksissa, kuten mm. öljynjalostamot, ydinvoimalat, voimalaitokset ja öljy-, kaasu- ja kemianteollisuuden laitokset. Putkistoissa kulkee nesteitä, kaasuja, höyryjä tai kemikaaleja, joiden lämpötilat ja paineet voivat olla hyvinkin korkeita. Pätevyysvaatimukset putkistojen liitosten asentamiselle ovatkin kasvaneet, ja niitä asettavat mm. direktiivit ja luokituslaitokset. EN-standardi SFS-EN 1591-4 määrittelee, miten laippaliitosten eli avattavien ruuviliitosten asentajien pätevöitys tulee järjestää.

- Neste täyttää standardin vaatimukset ensimmäisenä Suomessa. Pätevöinti on jo käytössä Euroopassa, ja myös Neste ottaa sen käyttöön. Määrittelimme standardiin pohjautuen oman tarkennetun spesifikaation eli vaatimukset putkistojen ja painelaitteiden ruuviliitosten asennukseen ja tarkastukseen, ja tämän myötä tuli tarve koulutukselle ja henkilöstön pätevöittämiselle, Neste Oyj:n Porvoon ja Naantalin jalostamoiden kunnossapidon koulutusinsinööri Sirpa Laine valottaa.

Nesteen jalostamoissa riittää putkistoja ja laippaliitoksia. Porvoon jalostamo on yksi Euroopan kehittyneimmistä ja monipuolisimmista. Siellä valmistetaan yli 150 eri tuotetta ja tuotekomponenttia, jalostetaan raakaöljyä noin 12,5 miljoonaa tonnia vuodessa, ja sen satama on tonnimääräisesti Suomen suurin. Putkistoja on 22 000 kilometriä, ja laippaliitoksia kertyy pelkästään Kilpilahden putkistoista satojatuhansia kappaleita.

- Yksikin vuoto voi tarkoittaa pahimmillaan vakavaa riskiä, Sirpa Laine selittää. – Haluamme parantaa laippaliitosasentajien koulutuksella ja pätevöityksellä entisestään turvallisuutta, joka on meille erittäin tärkeää.

Nesteen jalostamoilla käsitellään syttyviä, itsestään syttyviä ja räjähtäviä aineita. Vuotojen aiheuttamia riskejä ovat tuotantolaitoksen ennalta-arvaamaton alasajo, mahdollisesti tulipalo, ympäristövahingot ja pahimmassa tapauksessa henkilövahingot. Tuotannon alasajon kustannuksissa puhutaan miljoonista euroista. Neste varmistaa turvallisuutta jatkuvasti useilla tarkoilla suojaus- ja turvajärjestelmillä, kattavilla henkilöstön turvallisuus- ja muilla koulutuksilla sekä 24/7-palon- ja öljyntorjuntavalmiudella.

Neste ja Amiedu tekevät pioneerityötä koko teollisuusalan kannalta

- Suomesta ei löytynyt aluksi yhtään tahoa, joka järjestäisi laippaliitosasentajien koulutusta ja pätevöintiä, Sirpa Laine kertoo. – Selvitimme sopivia yhteistyökumppaneita, ja päädyimme Amieduun myös siksi, että koulutuksella on jatkuvuutta. He kehittivät tarpeisiimme räätälöidyn koulutuksen, joka sisältää sekä spesifikaatiomme että standardin vaatimukset.

Kaksiosainen koulutus koostuu verkkokoulutuspäivästä ja lähipäivästä. Verkkokoulutus sisältää mm. tietoa EN 1591-4 -standardista ja Nesteen spesifikaatiosta, sekä teoriaa ja harjoituksia mm. vuotojen hallinnasta, laadukkaista laippaliitoksista ja oikeanlaisesta asennustekniikasta. Lähipäivissä Porvoon ja Naantalin jalostamoilla tehdään asennusharjoituksia, varmistetaan osaaminen teoriakokeella sekä suoritetaan Inspecta Tarkastus Oy:n hyväksymä pätevyyskoe.

- Tämä on ollut varsinaista pioneerityötä koko alan kannalta, sillä sekä Neste että Amiedu ovat ensimmäisiä Suomessa laippaliitosasentajien koulutuksessa ja pätevöinnissä. Koulutus piti kehittää aivan alusta, sillä valmista mallia ei ollut, Sirpa Laine kertoo.

Ensimmäisessä vaiheessa koulutetaan ja pätevöidään laippaliitostöitä tekevät ja valvovat henkilöt. Tähän mennessä on koulutettu ja pätevöity viitisenkymmentä henkilöä. Koulutukset jatkuvat ensi vuonna kuukausittain, ja jatkossa niitä järjestetään säännöllisesti kaikille uusille asentajille, työnjohtajille ja valvojille. Pätevyyttä vaaditaan myös palvelutoimittajien asentajilta.

Suomessa vain Amiedulla hyväksyntä järjestää laippaliitosasentajien koulutus

- Koulutusta rakentaessamme teimme paljon suunnittelu-, testaus- ja kehitystyötä, asiantuntijamme perehtyivät yli tuhanteen sivuun aiheeseen liittyviä standardeja, spesifikaatioita, ohjeita ja teknisesti spesifiä tekstiä, ja benchmarkkasimme koulutuksen ja pätevöityksen toteuttajia Euroopassa, diplomi-insinööri, Senior Consultant Heikki Mäkeläinen Amiedustakertoo. - Teimme verkkokoulutuksesta käytännönläheisen, vuorovaikutteisen ja pedagogisesti toimivan.

Amiedu on ainoa koulutuksenjärjestäjä Suomessa, jolla on hyväksyntä järjestää laippaliitosasentajan koulutus.

- Olen valvonut toteutusta hankkeen alusta alkaen, Inspecta Tarkastus Oy:n johtaja Jukka Verho kertoo. - Inspecta Tarkastus Oy on myöntänyt Amiedulle sertifikaatin, joka varmentaa, että Amiedulla on tekninen osaaminen, henkilöstö ja menetelmät kouluttaa ja pätevöidä laippaliitosasentajia EN 1591-4 -standardin mukaan.

- Yhteistyö ja koulutukset Amiedun kanssa ovat sujuneet hyvin, koska molemmat osapuolet ovat tähän hyvin sitoutuneita, Sirpa Laine kertoo. - Amiedulla on verkkokoulutuksen ja toteutuksen vahva osaaminen, ja hyvä palvelualttius ja -asenne. Uskomme, että myös muut teollisuudenalat seuraavat jalanjälkiämme laippaliitoskoulutuksissa ja pätevöinneissä.

Lisätietoja:

Heikki Mäkeläinen, Senior Consultant, Amiedu, puh. 020 7461 370, heikki.makelainen@amiedu.fi

Sirpa Laine toimii Neste Oyj:n Porvoon ja Naantalin jalostamoiden kunnossapidon koulutusinsinöörinä.

Nesteen Kilpilahden jalostamossa on 22 000 kilometriä putkistoja ja satojatuhansia laippaliitoksia.

Laippaliitosasentajat pätevyyskokeessa Nesteen jalostamolla. Koetta valvovat Amiedun Heikki Mäkeläinen (oikealla) ja Inspecta Tarkastus Oy:n Olli Pirinen (selin).

Laippaliitos eli avattava ruuviliitos.

Teräsrakenneyhdistys tiedottaa  TIEDOTUSVÄLINELLE 8.11.2016

Fazerin tuotteet ovat olennainen osa suomalaista identiteettiä, ja vierailu Fazerin tehtailla on ollut tärkeä osa suomalaista kokemusmaailmaa jo 60 vuoden ajan. Tänä vuonna 125 vuotta täyttävä Fazer päätti juhlistaa merkkivuottaan rakennuttamalla uuden vierailukeskuksen sekä uuden pääsisäänkäynnin sisältävän kokouskeskuksen Fazerilan tehdasalueelle. Sekä kuluttaja- että yritysvieraille haluttiin luoda uusi yrityksen brändiä ja tuotteita ilmentävä elämys, joka toimii Fazerin maamerkkinä Fazerilaan keskitettyjen eri toimintojen muodostamalle Fazer Villagelle. 

Fazer järjesti hankkeesta arkkitehtuurikilpailun, jonka voitti Arkkitehtitoimisto K2S suunnittelijoinaan arkkitehdit Kimmo Lintula, Niko Sirola ja Mikko Summanen. K2S:n suunnitelmassa uusi pyöreä lasiseinäinen vierailukeskus on sijoitettu tehdasalueen Fazerintien puoleiseen reunaan ja pienempi pyöreä kokouskeskus vierailukeskuksen ja olemassa olevien tehdasrakennusten väliin liittämään ne toisiinsa. Arkkitehtonisesti upea vaativaan teräs- ja lasirakenneosaamiseen tukeutuva nimen Fazer Experience saanut vierailukeskus ja Fazerin uusi kokouskeskus palkittiin Helsingissä 8.11.2016 Vuoden teräsrakenteena. 

”Uusi vierailukeskuksemme on elämys kaikille aisteille ja Suomessa ennennäkemätön kokonaisuus. Se on mittava panostus suomalaiseen designiin ja työhön. Olemme valtavan ylpeitä, että olemme saaneet luoda yhdessä suuren joukon huippuosaajia kanssa jotain täysin ainutkertaista”, toteaa Fazerin konsernijohtaja Christoph Vitzthum. 

”Halusimme päivittää vierailutoiminnan konseptin tuomalla siihen elämyksellisyyttä ja luomalla kokemuksen, joka jää mieleen. Olemme tähän asti voineet ottaa vastaan noin 50.000 vierasta vuodessa, uuden vierailukeskuksen myötä tavoitteemme on 150.000 henkeä vuodessa. Vierailukeskuksessa on näyttelytoiminnan, jossa vieraiden mukana on aina oppaamme, lisäksi ulkopuoliselle vuokrattavia tiloja aina 220 henkeä vetävään Karl Fazer –saliin asti sekä tilausravintola opetuskeittiöineen. Lisäksi Fazer Experiencessä on Fazer Café ja myymälä, joihin asiakkaat ovat lämpimästi tervetulleita ilman ajan varausta, jokaisena viikon päivänä, keskuksen ollessa auki”, kertoo Fazerin brändi- ja viestintäjohtaja Ulrika Romantschuk. 

”Tehtävänanto oli herkullinen, kun saimme suunnitella asiakkaan toivomat tilat sangen vapaasti aina tontille sijoittelua myöten. Päädyimme yhdessä tasossa olevaan ja osin rinteeseen upotettuun pyöreään lasiseinäiseen rakenteeseen, joka on tietoisesti erilainen. Rakennusmassa sulautuu maisemaan antaen tilaa myös ympäröivälle luonnolle. Pyöreä muoto mahdollistaa erinomaisesti toiminnallisen muunneltavuuden ja mm. rakennuksen hyvän energialuokan. Selvisi hyvin nopeasti, että haluttu ratkaisu onnistuu vain teräsrakenteilla”, kertoo pääsuunnittelija Mikko Summanen Arkkitehtitoimisto K2S:stä. 

”Kun vierailukeskukseen haluttiin eläviä kaakaopuita, keksimme tehdä rakennuksen keskelle yhdeksi tilan tukijalaksi pyöreän trooppisen kasvihuoneen. Alueen ilmettä muutti olennaisesti myös vierailukeskuksen ulkopuolella oleva puutarha, jossa kasvaa Fazerin tuotteiden kotimaisia raaka-aineita”, Summanen lisää. 

”Kohteeseen suunniteltu uniikki lasiseinä kantaa vekkimäisen rakenteensa ansiosta itse tuulikuormat. Suuren yhtenäisen lasipinnan ansiosta tehdasalue näkyy hyvin sekä rakennusmassan läpi että sen sisäpuolelta päiväsaikaan. Pimeänä aikana valaistu keskus on ilmeikäs esteettinen elementti Fazerilan alueella”, Mikko Summanen jatkaa. 

”Rakenteessa on kaksi teräspilarikehää, joista ulompi on lasiseinän takana ja sisempi integroitu huonetilaa jakaviin rakenteisiin. Näin on saatu toiminnallisesti erinomaista tilaa, johon on helppo tuoda vaikka uusien automallien julkistustilaisuus autoineen. Kun Fazerin toiminta ja tuotteet kehittyvät myös tulevaisuudessa, antaa vierailukeskus hienosti mahdollisuuden uusiutua tarpeiden mukaisesti. Kokouskeskus, jossa on myös Fazerin uusi pääsisäänkäynti, on Fazerin omassa käytössä. Sekä pääsisäänkäynti että neuvotteluhuoneet, jotka on sisustettu eri tuotteidemme toimiessa virikkeinä suunnittelijoille, luovat myös myönteisesti mielikuvaa yhtiöstä yritysvieraillemme”, toteaa Fazerilla hankkeen projektinjohtajana toiminut Janne Toivanen. 

”K2S:n suunnitelma oli selkeästi paras kilpailuehdotus. Iloksemme saimme rakennesuunnittelijaksi tamperelaisen SS-Teracon Oy:n, jota pidämme maan johtavana erityisteräsrakenteiden suunnittelutoimistona. Päärakennesuunnittelija Pasi Koivisto onkin tehnyt erinomaisen tarkkaa ja viimeisteltyä työtä. Projektinjohtourakoitsijaksi valitsemamme SRV Rakennus Oy on vienyt tiiviillä aikataululla tehdyn rakennustyön läpi ammattitaidolla”, Toivanen lisää. 

Lempääläläisen Teräselementti Oy:n valmistama ja asentama teräsrunko, jonka kattoristikoiden sisällä rakennusten talotekniikka kulkee, jää alakaton peittävän puupinnan alle. SG-lasista tehty julkisivu on leveiden kattolippojen alla sekä esteettisistä että rakenteellisista syistä. Työssä on hyödynnetty 3D-mallinnusta sekä suunnittelussa että rakennusvaiheessa. 

”Vierailukeskuksessa on teräspalkkeihin ja –ristikoihin perustuva runkorakenne. Ristikoiden ja orsipalkkien päällä on kantava profiilipelti, jonka päälle asennettiin villat ja vedeneriste. Vierailukeskuksen julkisivu on 4,8 metriä korkeaa lasiseinää, joka kiinnittyy alhaalta betonisiin piilosokkelielementteihin ja ylhäältä teräsrakenteisiin. Samanlaista lasiseinää on myös kokouskeskuksessa. Siksak-muotoon asennetussa julkisivussa on kahden 1,5 metriä leveän lasin ryhmiä, jossa on kaksi ilmarakoa ja erikoisliima. Lisäksi julkisivussa on Composer-tyyppistä elementtiä siellä, missä ei ole lasipintaa”, SS-Teraconissa kohteen päärakennesuunnittelijana toiminut Pasi Koivisto esittelee. 

”Valmistuksessa normaalista poikkeavaa on ollut kohteen käyttötarkoituksesta tullut vaativuusluokka EXC3. Se tarkoittaa normaalia suurempia vaateita hitsaajien ja työnjohdon pätevyydelle ja itse työn tekemiselle. Erikoisesta muodosta huolimatta runko on kuitenkin voitu valmistaa pääosin tavanomaisesti käytetyistä rakenteista. Rakenteet on hitsattu ja maalattu konepajalla sisätiloissa ja asennettu työmaalla nopeasti pulttiliitoksin”, sanoo Teräselementti Oy:n toimitusjohtaja Ville Helenius. 

Vuoden teräsrakenteesta palkittiin tilaaja Fazer Group, arkkitehtisuunnittelusta vastannut Arkkitehtitoimisto K2S, rakennesuunnittelija SS-Teracon, projektinjohtourakoitsija SRV Rakennus sekä teräsrungon valmistanut ja urakoinut Teräselementti. 

Kilpailun loppusuoralla oli yhdeksän hanketta. Ne olivat Dubaihin täysin suomalaisvoimin toteutettu tekosaari Burj Al Arab Terrace, Vantaan Fazer Experience -vierailukeskus ja kokouskeskus, Finnavian Helsinki-Vantaan lentokentän lentokoneiden koekäyttörakennus Vantaalla, Helsingin Kalasataman Isoisän silta, Lahden matkakeskus, Helsingin Hernesaarenrannan Löyly, Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan soodakattilalaitos, Tampereen rantatunnelin ilmanvaihtopiiput sekä Veho Mercedes-Benz Airport Vantaalla. Palkintolautakunta palkitsi voittajan eli Fazer Experiencen lisäksi kunniamaininnalla Dubain Burj Al Arab Terrace’n (arkkitehtisuunnittelu Sigge Oy, rakennesuunnittelu Sweco Rakennetekniikka Oy ja Bluetech Finland Ltd, design & build urakoitsija Admares Oy). 

Palkintolautakunnan jäseninä olivat arkkitehdit Asko Jaaksi (puheenjohtaja), Aaro Artto ja Esko Miettinen, RIL:n tekninen johtaja Gunnar Åström, Rakennuslehden päätoimittaja Veijo Käyhty sekä Teräsrakenneyhdistyksen edustaja johtaja Petteri Steen SSAB:lta. 

Lisätietoja 

Toimitusjohtaja Janne Tähtikunnas, Teräsrakenneyhdistys ry, puh. 0400 893 583
Palkintolautakunnan puheenjohtaja, arkkitehti Asmo Jaaksi, puh. (09) 2522 0700
Brändi- ja viestintäjohtaja Ulrika Romantschuk, Fazer Group, puh. 040 566 4246
Projektinjohtaja Janne Toivanen, Fazer Group, puh. 040 848 0679
Arkkitehti Mikko Summanen, Arkkitehtitoimisto K2S Oy, puh. 040 762 5265
Suunnittelujohtaja Pasi Koivisto, SS-Teracon Oy, puh. 050 552 5220
Projektinjohtaja Saku Kosonen, SRV Rakennus Oy, puh 040 549 1221
Toimitusjohtaja Ville Helenius, Teräselementti Oy, puh. 040 539 3488 

Valokuvia voittajakohteesta on  saatavissa Arkkitehtitoimisto K2S:stä

Kaikki pelaa! -seminaari keräsi Helsinkiin Kuntatalolle tiistaina 8.11. digitaalisista peleistä kiinnostuneet ikäihmiset, ikääntyneiden kanssa työskentelevät ammattilaiset ja pelintekijät. 

Digitaalisista peleistä innostuu yhä useampi ikäihminen. Pelaajabarometrin (2015) mukaan kolmannes ikäihmisistä on pelannut digitaalisia pelejä.

”Pelaaminen on pääasiassa tosi hauskaa! Toki muitakin hyötyjä on, nykyään sormeni toimivat paremmin kuin pari vuotta sitten”, kertoo 70-vuotias Kari Lahti, jonka intohimo on PC:llä pelattavat toiminta- ja strategiapelit.

”Digitaalisen pelaamisen syyt ovat samoja iästä ja sukupuolesta riippumatta. Yli 65-vuotiaat pelaavat siksi, että se on hauskaa ja rentouttavaa ajanvietettä sekä jumppaa aivoille”, kertoo Marja Pakarinen LähiVerkko-projektista.

Pelaaminen hyödyllistä aivoille

Kuinka ikäihmiset, eli yli 64-vuotiaat, suhtautuvat digitaalisiin peleihin? TNS Gallupin keväällä 2016 toteuttamassa tutkimuksessa kävi ilmi, että pelaavista ikäihmisistä 42% suhtautuu digitaalisiin peleihin myönteisesti. Ei-pelaavista ikäihmisistä myönteisesti pelaamiseen suhtautui kuitenkin vain 5 %. Peleistä on kuitenkin hyötyä aivoille, samaa mieltä oli myös suurin osa vastanneista (68 %).

”Pelit sopivat hyvin aikuisille. Ne kehittävät silmän ja käden koordinaatiota, muistia ja ongelmanratkaisutaitoa. Ulkoilua pelaaminen ei tietenkään korvaa mutta television katsomisen se päihittää mennen tullen”, kertoo 66-vuotias Jorma Lindqvist, joka on pelannut ensimmäisen kerran konsolipelejä jo 70-luvulla.

”Digitaalisen pelaamisen parasta antia aivoille on varmasti onnistumisen kokemukset ja uuden oppiminen. Se on tärkeää kaikenikäisille”, sanoo Marja Pakarinen.

Mahdollisuus sosiaaliseen vuorovaikutukseen

Digitaalinen pelaaminen voi vahvistaa sosiaalista vuorovaikutusta ja sukupolvien välistä kohtaamista. Moni on löytänyt peleistä uuden tavan tutustua lasten ja lastenlasten elämään.

Facebook-pelejä harrastava 69-vuotias Anelma Kantola kokee pelit tärkeäksi osaksi isovanhemmuutta: ”mummana haluan osallistua lapsenlapsen elämään niin että pystyn puhumaan hänen kanssaan myös peleistä.”

”Pokemon GO:n ansiosta kävin tänä vuonna ensimmäistä kertaa elämässäni Suomenlinnassa. Osallistuin Pokemon-miittiin, johon osallistui joukko kaltaisiani Pokemon GO -faneja”, kertoo 60-vuotias Ritva Ojanperä-Peurala, joka on kävellyt heinäkuun jälkeen Pokemonien perässä monta sataa kilometriä. 

Digipelejä ikäihmisille?

Digitaaliset pelit eivät aina vastaa ikäihmisten mieltymyksiä tai niissä ei ole huomioitu ikääntymiseen liittyviä seikkoja. 

”Ikääntyvät pelaajat ovat peliteollisuudelle haastava kohderyhmä, eikä heitä aina koeta potentiaalisina pelaajina. Erilaiset, monipuoliset pelit vetoavat kuitenkin laajaan yleisöön. Esteettömyys on avainsana, kun suunnitellaan pelejä ikääntyville”, kertoo pelitutkimuksesta maisterintutkinnon tehnyt Vihreiden kansanedustaja ja Tulevaisuusvaliokunnan jäsen Olli-Poika Parviainen.

”Näkö- tai kuuloaistiin, motoriikkaan tai reaktionopeuteen liittyvää heikentymistä voitaisiin huomioida paremmin lisäämällä peleihin mahdollisuuksia säätää esimerkiksi äänenvoimakkuutta, musiikkia ja nopeutta”, toteaa Marja Pakarinen. 

*****

Oikaisu: 18.8.2016 julkaistiin tiedote TNS gallupin Lähiverkolle tekemästä tutkimuksesta ikäihmisten digitaalisesta pelaamisesta. Tällöin uutisoitiin, että 57 % prosenttia ikäihmisistä pelaa digitaalisia pelejä. Tarkastuskierroksessa kävi kuitenkin ilmi, että luku koskee ainoastaan Internet-paneeliin vastanneita, eikä koko väestöä, kuten tutkimustuloksista aiemmin tiedotettiin. Muilta osin kyselyn tulokset pitävät paikkansa. 

Forum Virium Helsinki ja kansainvälinen IT-palveluyhtiö CGI ovat sopineet yhteistyön aloittamisesta uusien digitaalisten palvelujen kehittämiseksi Helsingille ja sen asukkaille.

Forum Virium Helsingin tehtävänä on edesauttaa innovaatioiden syntyä ja käytännön pilotointia kaupunkilaisten arkiympäristössä. Tätä työtä Helsingin kaupungin omistama innovaatioyhtiö tekee yhteistyössä yritysten, kaupunkilaisten ja julkisten toimijoiden kanssa.

”CGI on Suomessa ja maailmalla tunnettu Future Cities -ratkaisuistaan. Yhdistettynä heidän kokemukseensa Helsingin ja ylipäänsä suomalaisten tarpeista, CGI tuo paljon hyödyllistä osaamista ja ideoita kaupungin kehittämiseen”, arvioi Forum Virium Helsingin toimitusjohtaja Mika Malin.

CGI on kehittänyt kaupunkien, kuntien ja julkisen infrastruktuurin tarpeisiin teknologiaa ja palveluja usean vuosikymmenen ajan ympäri maailmaa. Suomessa CGI:n tuottamia Future Cities -palveluja ovat esimerkiksi Reittiopas, erilaiset mobiiliratkaisut mm. sote-palvelujen tuotantoon ja useat kaupunkien asukkaille suunnatut verkkoasiointiratkaisut.

”Forum Virium Helsinki tarjoaa meille hyvän yhteistyöalustan uusien ratkaisujen kehittämiseen niiden todellisessa käyttöympäristössä. Tällä hetkellä erityisen kiinnostavia ovat muun muassa joukkoliikenteen, digitaalisten terveyspalvelujen ja asuinympäristöjen IoT-ratkaisujen kehittämiseen liittyvät mahdollisuudet”, kertoo CGI Suomen toimitusjohtaja Tapio Volanen.

Lisätietoa

Mika Malin
toimitusjohtaja, Forum Virium Helsinki
+358 40 668 5599
mika.malin@forumvirium.fi

ja

Sohvi Puro
johtaja, Helsingin metropolialueen palvelut, CGI
+358 40 7252510
sohvi.puro@cgi.com

Media

Esa Luoto
viestintäpäällikkö, CGI
+358 50 380 5601
esa.luoto@cgi.com

EMBARGO JULKAISTAVISSA 9.11.2016 klo 20.00

Turun AMK:n tutkimusryhmä on tänään vastaanottanut EU:n huippupalkinnon langattoman tiedonsiirron kehittämistyöstä. Palkintorahoituksella jatketaan Euroopan parasta radiotekniikan ja spektrin jakamisen tutkimusta.

EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitetaan eurooppalaisia tutkimus- ja innovointihankkeita. Kilpailut ovat uusi Horisontti 2020 -rahoitusmuoto, joiden kautta etsitään vastauksia yhteiskunnan kriittisiin ongelmiin.

Turun AMK yhteistyökumppaneineen voitti kilpailun otsikolla ”Collaborative spectrum sharing”, jolla tarkoitetaan useamman tietoliikennejärjestelmän hyödyntämistä samalla taajuusalueella.

Palkinnon suuruus on 500 000 euroa, ja se luovutettiin toimijoille marraskuun 9. päivänä Roomassa pidetyssä Second Global 5G Event -tilaisuudessa. Palkinto on osoitus siitä, että Turussa on Euroopan parasta osaamista radiotekniikan ja spektrin jakamisen tutkimuksessa.

– Tarve tällaiseen tutkimukseen on syntynyt mobiilidatan käytön räjähdysmäisessä kasvusta. Koska radiotaajuudet ovat täynnä, tarvitaan uusia keinoja hyödyntää tätä hupenevaa resurssia, kertoo tutkimusvastaava Jarkko Paavola Turun AMK:sta.

– Voiton kautta saatava rahoitus antaa meille aivan uudenlaisen mahdollisuuden kehittää toimintaa ja lähteä markkinoimaan osaamistamme kansainvälisesti, Paavola toteaa.

Turussa kehitettiin hajautettu autonominen spektrin jakamisjärjestelmä

Turun AMK on ollut mukana useissa Tekes-hankkeissa, joissa on jo aiemmin kehitetty langattomien tietoliikennetekniikoiden tutkimuksen vaatimia laboratoriotestaus- ja kenttämittausjärjestelmiä. Kilpailuun ilmoitetun ratkaisun tuli olla konkreettinen ja sen toimivuus piti myös demonstroida.

– Spektrin jakamisjärjestelmät (spectrum sharing) ovat toistaiseksi olleet keskitetysti hallittuja. Turussa kehitimme kuitenkin hajautetun autonomisen järjestelmän, joka optimoi oman toimintansa. Demonstroimme järjestelmän toimintaa Turun AMK:n radiolaboratoriossa niin sanotun TVWS-radioverkon avulla, jonka ohjaamiseksi rakensimme erillisen kontrolliverkon. Spektrinmonitorointimittauksilla todennettiin järjestelmän toimivuus, yliopettaja Reijo Ekman kertoo.

Turun AMK:n kumppaneina hankkeessa olivat King’s College London, joka koordinoi hanketta, Queen Mary University of London, EU-komission tutkimuskeskus Joint Research Centre (JRC) sekä suomalainen PK-yritys Fairspectrum.

Lisätietoja:
Tutkimusvastaava Jarkko Paavola, Turun AMK, p. 040 355 0335,
jarkko.paavola@turkuamk.fi

Katso videot:

Jarkko Paavolan suomenkielinen haastattelu, kesto 2:16: https://youtu.be/EzMjKxyvcy0

Future of UHF -hankkeen video, engl. tekstit, kesto 1:21:
https://youtu.be/24Zdls4Of_o

Lisätietoa Horisontti 2020 -palkinnoista:
http://ec.europa.eu/research/horizonprize/index.cfm?lg=en&pg=prizes

Nettiartikkeleja aiheesta: 

http://www.turkuamk.fi/fi/ajankohtaista/987/5g-test-network-finland-testiympariston-toimijat-suuntaavat-esittelemaan-toimintaansa-kansainvalisille-tietoliikennemessuille/

http://www.turkuamk.fi/fi/ajankohtaista/827/suomen-5g-testiverkot-yhdessa-yritysten-kilpailukykya-vauhdittamaan/ 

Tietoliikenne ja tietoturva -tutkimusryhmän esittely:

 http://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/tietoliikenne-ja-tietosuoja/

Vielä ehtii osallistua kampanjaan, jossa kysytään ideoita sujuvasta liikkumisesta Imatran ja Lappeenrannan kaupunkien alueilla.  Kuinka sujuvoittaisit liikkumista? -osallistumiskampanja on avoinna sunnuntaihin 20. marraskuuta asti osoitteissa www.imatra.fi ja www.lappeenranta.fi. Kampanja-aikaa on jatkettu viikolla, jotta asukkaat ehtisivät esittää ideoitaan myös talviolosuhteista. Vaikka olisi jo osallistunut kampanjaan, voi osallistua uudelleenkin niin monta kertaa kuin keksii uusia ajatuksia ja ideoita. 

Tutkijatohtori Ari Happonen Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta kertoo, että kampanjaan on osallistuttu aktiivisesti, mutta kaikki liikkujaryhmät eivät ole ihan tasapuolisesti lähettäneet ideoitaan ja mielipiteitään.  

– Toivoisin enemmän esimerkiksi jalankulkijoiden näkemyksiä ja kehitysideoita. Tähän mennessä tulleissa vastauksissa korostuvat erityisesti omalla autolla ja bussilla kulkevien toiveet ja tarpeet.  Myös talvikunnossapitoon tai poikkeuksellisten sääolosuhteiden vaikutuksiin liittyviä näkemyksiä kaivataan lisää. Uskon, että alkaneet talvikelit nostavat monelle mieliin asioita, jotka voisivat olla paremmin. 

Ari Happonen toivoo enemmän kannanottoja myös lasten ja nuorten liikkumisesta.  

– Olisi mielenkiintoista kuulla, onko jalkaisin, pyörällä, mopolla tai julkisilla kulkuneuvoilla liikkuvien lasten ja nuorten liikkumisolosuhteita tarpeen kehittää. Vai koetaanko matkanteko jo nykyisellään tarpeeksi sujuvaksi, Happonen pohtii. 

Osallistava kampanja antaa mahdollisuuden kertoa omat ideat, sekä myös arvostella kaikkien muiden ideoita, idea pari kerrallaan.  Osallistujien kesken arvotaan palkintoja ja parhaita ideoita esittäneiden kanssa jatketaan esitysten kehittämistä, yhdessä liikennesuunnittelijoiden kanssa. 

Imatra ja Lappeenranta toteuttavat kyselyn yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) ja Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa.  Oppilaitokset tutkivat kaupunkien kanssa eteläkarjalaisen kokeiluekosysteemin synnyttämistä, ja kaupunkien verkkosivuilla avoinna oleva osallistumiskampanja on ensimmäinen tutkimukseen liittyvä, julkinen ja kaikille avoin kokeilu. 

Palkinnot arvotaan kaikkien yhteystiedot jättäneiden osallistujien kesken. Arvonta suoritetaan erikseen Imatralla ja Lappeenrannassa. 

Palkinnot Imatralla:
Sadan euron lahjakortti lahjatavarakauppa Virkkukoukkuseen, Sadan euron lahjakortti Info-kirjakauppaan, kymmenen kertalipun paketti Imatran paikallisliikenteeseen. 

Palkinnot Lappeenrannassa:
Yhden yön hotellimajoituspaketti kahdelle Rauhan kylpylässä (sisältää kylpyläliput).
Kolme kappaletta sadan euron arvoisia Waltti-arvokortteja.

KUVATESTI:

Talvipyöräilyä Lappeenrannan Keskuspuistossa 9. marraskuuta 2016. Kuva Minna Kivistö.

Lisätietoja 

Lappeenranta

Teknisen toimen vs. johtaja Pasi Leimi
puh. 040 740 1643
pasi.leimi@lappeenranta.fi

Suunnittelupäällikkö Timo Kalevirta
puh. 040 637 4400
timo.kalevirta@lappeenranta.fi

Imatra

Tietojohtaja Kari Perälä
puh. 020 617 2263
kari.perala@imatra.fi

LUT

Tutkijatohtori Ari Happonen
puh. 050 322 5358
ari.happonen@lut.fi

Väitöstyössä selvitettiin matalaseosteisia kuumavalssattuja suurlujuusteräksiä. Työssä havaittiin, että kontrolloimalla valssausparametreja voidaan parantaa teräksen lujuus- ja sitkeysominaisuuksia ilman, että teräs pitää kuumentaa uudelleen 600 °C:n lämpötilaan. Tämä laskee tuotantokustannuksia ja ympäristövaikutuksia huomattavasti.

Kuumavalssattuja suurlujuusrakenneteräksiä käytetään laajalti rakenteissa, joissa vaaditaan erinomaisia käytettävyysominaisuuksia. Käyttökohteita näille teräksille ovat kuljetuskalusto, henkilönostimet, puomirakenteet ja tuulivoimaloiden komponentit. Suurlujuusterästen erinomaiset lujuus- ja sitkeysominaisuudet tekevät niistä houkuttelevia käytettäväksi kohteissa, joissa energiatehokkuutta voidaan parantaa rakenteita keventämällä. Tässä työssä on keskitytty muokattavuuden optimoimiseen, jolloin esimerkiksi hitsausta voidaan vähentää. Muokattavuudella tarkoitetaan rakenneterästen kohdalla särmättävyyttä, jossa teräslevy taivutetaan haluttuun kulmaan.

Väitöstyössä havaittiin, että lähellä teräksen pintoja oleva, muutaman mikrometrin paksuinen, mikro- ja tekstuurirakenne vaikuttaa oleellisimmin teräksen särmättävyysominaisuuksiin. Epäsuotuisan tekstuurin ja yläbainiittisen mikrorakenteen yhteisvaikutus synnyttää särmäyksen aikana leikkausnauhoja, jotka johtavat teräksen murtumaan. Tämän vuoksi pinnan alla muodostuvaan mikrorakenteeseen pyrittiin vaikuttamaan teräksen seosainepitoisuuksien ja kuumavalssausparametrien avulla. Työssä todistettiin, että 0.04 painoprosentin niobiseostus ja alhainen kuumavalssauksen lopetuslämpötila aikaansaa ainutlaatuisen kerrosrakenteen, jolloin pinnan mikrorakenne koostui pehmeästä ja hyvin muokattavasta, pehmeästä ferriitistä sekä keskilinja lujasta martensiittis-bainiittisesta mikrorakenteesta. Työssä osoitettiin myös, että teräksen puhtaudella on erittäin suuri merkitys mekaanisiin ominaisuuksiin.

Väitöstyön tulosten avulla voidaan kehittää teräksen valmistusprosesseja niin, että teräksestä tulee erittäin sitkeää, hitsattavaa ja muokattavaa suurlujuusterästä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi kuljetuskaluston energiansäästön ja siten pienemmät CO₂-päästöt.

- - -

Diplomi-insinööri Antti Kaijalainen väittelee Oulun yliopistossa 18.11.2016. Materiaalitekniikan alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Effect of microstructure on the mechanical properties and bendability of direct-quenched ultrahigh-strength steels (Suorasammutettujen suurlujuusterästen mikrorakenteen vaikutus mekaanisiin ominaisuuksiin ja särmättävyyteen). Vastaväittäjinä toimivat apulaisprofessori Pasi Peura Tampereen teknillisestä yliopistosta ja apulaisprofessori Esa Vuorinen Luulajan teknillisestä yliopistosta. Kustoksena toimii professori David Porter Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla OP-salissa (L10) kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Diplomi-insinööri Antti Kaijalainen

Syntymäaika ja -paikka: 1978 Oulu

Yo-tutkintovuosi ja koulu: 1997, Kuusiluodon lukio

Nykyinen työpaikka:
Oulun yliopisto, teknillinen tiedekunta

Tiedekunta ja laitos:
Teknillinen tiedekunta, Materiaali- ja tuotantotekniikan tutkimusyksikkö

Väittelijän yhteystiedot:
antti.kaijalainen@oulu.fi
050 4623 422

Väitöskirjan www-osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1349-1

Federal-Mogul Powertrain kehittää laajasti erilaisia teknisiä ratkaisuja suuriin kiinteisiin moottoreihin ja satamakoneisiin, joiden halkaisija on jopa 640 millimetriä. Federal-Mogul on Rotocap-teknologiallaan parannellut näille koneille tarkoitettuja ratkaisujaan, mikä johtaa muun muassa pidempään elinkaareen ja vähentää kertymien muodostumisen riskiä polton yhteydessä.

Lisätietoja Federal-Mogulin männänrenkaista löydät oheisesta tiedotteesta.

Federal-Mogul on kehittänyt potkurin laakereita varten uuden, ympäristöystävällisen materiaalin nimeltä deva.bm. Itsevoitelevan materiaalin käyttö pienentää isojen alusten päästöjä.  

Deva.bm on pitkäikäinen ja luotettava materiaali, jonka käyttö lyhentää seisokkeja, koska se tarvitsee vähemmän kunnossapitoa kuin perinteiset materiaalit. Lisäksi se auttaa yrityksiä saavuttamaan Vessel General Permit (VGP) -standardin vaatimukset. VGP säätelee meriveden kanssa kosketukseen joutuvien kemiallisten voiteluaineiden käyttöä. 

Lisätietoja löydät oheisesta tiedotteesta.

ThermFlexin käyttö pienentää vuotoriskiä ja suojaa muita moottorin osia vaurioilta. Materiaali kestää kuumuutta jopa 1100 celsiusasteeseen asti, se on muotoiltavaa ja laajennettavissa jopa kaksinkertaiseksi halkaisijaltaan. Materiaali on myös 40–60 prosenttia kevyempää kuin kilpaileva materiaali, mikä merkitsee pienempää energiankulutusta. Federal-Mogul käyttää tietokoneohjattua kudontatekniikkaa, mikä tekee tuotannosta nopeaa ja tehokasta: prototyyppi valmistuu 1–2 viikossa tilauksesta.

Lisätietoja löydät oheisesta tiedotteesta.