Sairaan tervettä sisäilmaa
Sisäilmapaja8 Tampereella 16.–17.2016

Mistä on hyvä sisäilma tehty? Rakentamisesta, talotekniikasta, päivittäisestä ylläpitosiivouksesta.

Sisäilman laatua voidaan oleellisesti parantaa, kun eri osapuolet löytävät keinot tehdä hyvää yhteistyötä. Tästä on kysymys alan toimijoiden Sisäilmapajassa, joka pidetään Tampereella keskiviikkona ja torstaina, 16.–17.11.2016. Valtakunnallinen Sisäilmapaja on järjestyksessään kahdeksas. Isäntänä toimivat tällä kertaa Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), Tampereen kaupungin Tilakeskus Liikelaitos ja Sisäilmayhdistys ry.

Esillä on useita caseja, mm. Tampereen kaupungin energiansäästötoimien ja siivottavuuden vaikutus sisäilmaan ja sisäilma-asioista viestiminen. Pajassa ja paneelissa kuullaan, millaisia hankkeita on meneillään, jotta sisäilman laadunhallinnassa päästään jälkihoidosta ennakoivaan toimintaan. Teema "Sairaan tervettä sisäilmaa" haastaa kaikki yhteisiin toimiin paremman sisäilman puolesta.

Tapahtumaan on ilmoittautunut noin 650 henkilöä, ja sen yhteydessä olevaan näyttelyyn 38 näytteilleasettajaa. Virallisen avauspuheen pitää kansliapäällikkö Hannele Pokka Ympäristöministeriöstä. Opiskelijoille on järjestetty omaa ohjelmaa keskiviikon aamuun Tampereen ammattikorkeakoulun pääkampuksella, Kuntokatu 3/Teiskontie 33, Tampere.

Sisäilmapaja8:n tarkempi ohjelma löytyy Sisäilmayhdistyksen sivuilta (sekä liitteenä):
http://www.sisailmayhdistys.fi/Tapahtumat/Sisailmapajat/Tampereen-Sisailmapaja8

Järjestäjien puolesta lisätietoja antavat:
- lehtori Leila Kakko, Tampereen ammattikorkeakoulu, p. 050 311 9623
- sisäilma-asiantuntija Mervi Ahola, Sisäilmayhdistys ry, mervi.ahola@sisailmayhdistys.fi
- vastaava isännöitsijä Jenni Pitkänen, Tampereen Tilakeskus Liikelaitos, p. 040 806 2420

Lappeenrannassa, Joutsenon keskustaajamassa sijaitsevan Kesolan koulun henkilökunnalla ja oppilailla on esiintynyt viime vuosina oireilua, jonka on epäilty johtuvan koulun sisäilmasta. Lappeenrannan kaupungin sisäilmatyöryhmä käsittelee Kesolan koulun tilannetta 22.11. ja antaa mahdollisia toimenpidesuosituksia. Lasten ja henkilökunnan oireilutilannetta seurataan ja tilanteesta tiedotetaan tarvittaessa, kun uutta tietoa ilmenee.

Tilakeskus on teettänyt Kesolan koulusta sisäilmastoselvityksen Insinööri Studio Oy:llä vuonna 2011. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mahdollista altistumista kosteusvaurioepäpuhtauksille, riskirakenteita, vuotovahinkoja sekä ilmanvaihdon toimintaa ja hygieniaa. Sisäilmaongelmien kartoittamiseksi tehtiin myös sisäilmastokysely, jossa henkilökunnalta selvitettiin sisäilman laatuun liittyviä oireita.

Sisäilmastoselvityksessä todettiin, että koulussa on riskirakenteita ja viitteitä laaja-alaisista rakenteellisista kosteusvaurioista. Vaurioita todettiin alapohja- ja ulkoseinärakenteissa, joista todettiin merkkiainemittausten perusteella ilmayhteys sisäilmaan. Ilmanvaihtojärjestelmissä havaittiin puutteita, jotka voivat vaikuttaa heikentävästi sisäilman laatuun. Sisäilmastokyselyn perusteella henkilökunta ei kokenut merkittäviä olosuhdehaittoja. 

Korjaustoimenpiteinä on toteutettu akustolevyjen pinnoitus luokissa, ulkoseinä- ja alapohjarakenteiden välisten liittymien ja epäjatkuvuuskohtien tiivistäminen, kellarikerroksen ilmanvaihdon parantaminen keittiö-ruokasalin osalta, matalan osan käytävän ilmanvaihdon parantaminen, kellarikerroksen päädyn varastotilan alipaineistaminen muihin tiloihin nähden ja koko koulun ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus sekä ilmamäärien mittaus ja säätö. Ilmanpuhdistimia on vuokrattu tiloihin, joissa on koettu sisäilmasta aiheutuvia oireita. 

Tilakeskus teetti toukokuussa 2013 kaikille Kesolan koulun lapsille tarkoitetun lasten oirekyselyn erikoislääkäri, dosentti Tuula Putuksella. Lasten oirekyselyn tarkoituksena oli saada tieto tehtyjen korjausten vaikutuksesta sisäilman laatuun sekä tietoa lasten oireilun tasosta. Oirekyselyn vastaukset esiteltiin henkilökunnalle ja huoltajille 22.5.2013.

Kyselyn perusteella mitään viitettä vakavasta sisäilmahaitasta ei havaittu. 

Koulun henkilökunnalle on tehty keväällä 2016 oirekysely. Kyselyn perusteella oireilua oli normaalia enemmän. Nyt oireilun määrä on lisääntynyt kevääseen 2016 verrattuna. 

Tilakeskus on tilannut Insinööri Studio Oy:ltä selvityksen eri korjausvaihtoehdoista ja niiden kustannuksista sisäilman laadun parantamiseksi. Myös vaihtoehtoisia tilajärjestelyjä ja niiden kustannuksia selvitetään. 

Mikäli Kesolan koulun oppilailla esiintyy terveysoireilua, jonka epäillään johtuvan koulun sisäilmasta, huoltajia pyydetään ottamaan yhteyttä kouluterveydenhoitaja Kati Hyttiin, puh. 040 5234 434. 

Henkilökunnan oireillessa tulee ottaa yhteys omaan työterveyshuoltoon.

Lisätietoja

Kimmo Valtonen
tilahallintapäällikkö
puh. 0400 480 472 
kimmo.valtonen@lappeenranta.fi 

Ari-Pekka Meuronen
sisäilmatyöryhmän puheenjohtaja 
puh. 040 3581 443   
ari-pekka.meuronen@lappeenranta.fi     

Terveystarkastaja Tarja Lopperi
puh. 040 571 803
tarja.lopperi@lappeenranta.fi

Henry Fordin Säätiö on tarjonnut sadalle koululuokalle vierailun Tiedekeskus Heurekaan kuluvan syyslukukauden aikana. Luokat on valittu Ford-kummiluokiksi hakemusten perusteella.

Koulujen kiinnostus oli valtaisaa ja kummiluokkahakemuksia tuli lähemmäs 500 Uudeltamaalta ja lähiympäristöstä. Henry Fordin Säätiön myöntämän apurahan turvin Heureka-vierailuun pystyttiin sisällyttämään kuljetukset koululta Heurekaan ja takaisin, pääsyliput Heurekan näyttelyihin sekä tiedekeskuksen tuottama Liikenneoivallus-työpaja.

Työpajassa lapset ovat päässeet ideoimaan uusia liikenneturvallisuutta parantavia teknologiota ja innovaatioita. Lapset ovat kehitelleet työpajoissa tähän mennessä muun muassa viittomakielisen navigaattorin ja liikennettä ohjaavia robotteja.

- Liikenneturvallisuus on tärkeä ja ajankohtainen teema, sillä lapset ovat jollakin tavalla mukana liikenteessä päivittäin. Opettajilta saadut palautteet ovat olleet erittäin myönteisiä. Koulujen retkimäärärahat ovat nykyisin vähissä, siksikin tällaiselle kummitoiminnalle on tilausta, toteaa Heurekan koulutiedottaja Lydia Luoma-aho.

Henry Fordin Säätiö yllättyi iloisesti siitä, miten paljon kiinnostusta liikenneturvallisuustyöpaja herätti koulujen keskuudessa.

-Liikenneturvallisuus on eräs tärkeimpiä Henry Fordin Säätiön tukemista aloista. Heureka valikoitui yhteistyökumppaniksi, koska se tuo tiedettä, teknologoita ja ilmiöitä esiin käytännönläheisesti ja kiinnostavasti. Kummiluokkaprojekti on oiva mahdollisuus toteuttaa liikenneturvallisuustyötä lasten parissa mieleen jäävällä tavalla, sanoo Oy Ford Ab:n viestintäpäällikkö ja Henry Fordin Säätiön asiamies Juuso Asp.

Kummiluokkatoiminta on jatkoa Heurekan ja Henry Fordin Säätiön yhteistyölle Otatko riskin? –näyttelyssä, jossa kävijät pohtivat muun muassa liikenteeseen liittyviä riskejä. Suuren suosion ansiosta Ford-kummiluokkayhteistyötä on tarkoitus jatkaa myös vuosina 2017-2018.

Oy Ford Ab viettää vuonna 2016 Suomen toimintojensa 90-vuotisjuhlavuotta. Henry Fordin Säätiön tavoitteena on edistää moottoriliikenteen ja koneellisen maatalouden opetus- ja tutkimustyötä Suomessa. Vuonna 1947 perustettu säätiö on tukenut suomalaista opetusta ja tutkimusta jo 69 vuoden ajan.



Kuvat: Anniina Nissinen/Heureka

Lisätietoja:

Tiedekeskus Heureka

Lydia Luoma-aho, koulutiedottaja,040 9015 221, lydia.luoma-aho@heureka.fi
Riitta Ahola, yritysyhteistyön koordinaattori, 040 901 5205, riitta.ahola@heureka.fi

Oy Ford Ab

Juuso Asp, viestintäpäällikkö, 040 533 4551, jasp4@ford.com

Oulun yliopisto, promootiotoimikunta
Tiedote 15.11.2016

Oulun yliopiston kymmenennessä, kaikkien tiedekuntien yhteisessä tohtoripromootiossa 19.–21.5.2017 vihitään 23 kunniatohtoria.

Kunniatohtoriksi vihkiminen on korkein huomionosoitus, jonka yliopisto voi henkilölle osoittaa. Kunniatohtoreiksi on kutsuttu henkilöitä, jotka ovat kansainvälisesti ansioituneita Oulun yliopistossa edustettuina olevilla tieteenaloilla. Useat heistä ovat tehneet merkittävää tutkimusyhteistyötä Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa.

Lisäksi kunniatohtoreiksi on kutsuttu henkilöitä, jotka ovat muilla tavoin yhteiskunnallisesti ja Oulun yliopiston toiminnan kannalta merkittävästi ansioituneita.

Kunniatohtoreiksi vihitään seuraavat henkilöt:
(henkilön yhteydessä lyhyt esittely tutkimusalasta tai ansioista)

Arkkitehtuurin tiedekunta

Arkkitehti, akateemikko Juha Leiviskä
Kansainvälisesti palkittu arkkitehti ja akateemikko Juha Leiviskä on jatkanut modernin arkkitehtuurin perinnettä ja luonnonvalon taitavaa käyttöä suunnittelemissaan kirkoissa, kouluissa, kirjastoissa ja suurlähetystöissä. Ouluun hän on suunnitellut Pyhän Tuomaan kirkon ja seurakuntakeskuksen, jotka valmistuivat vuonna 1975.

Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta

Professori Bjørn R. Olsen
Bjørn R. Olsen on Harvardin yliopiston kehitysbiologian ja solubiologian professori ja maailman johtavia soluväliaineen tutkijoita. Hänen tutkimuskohteitaan ovat mm. genetiikka, solubiologia, kehitysbiologia ja verisuonibiologia. Monet Oulussa toimivat tutkijat ovat saaneet korkeatasoisen postdoktoraalivaiheen tutkijakoulutuksen hänen tutkimusryhmässään.

Professori Joel Sussman
Joel Sussman on kansainvälisesti tunnustettu rakennebiologian asiantuntija. Hän on vaikuttanut oululaisen rakennebiologian tutkimuksen verkostoitumiseen kansainvälisesti. Tässä työssä hänellä on ollut keskeisinä vaikutuskanavina European Molecular Biology Organization (EMBO) ja rakennebiologian kansainväliset järjestöt.

Humanistinen tiedekunta

Kirjailija ja kuvataiteilija Hannu Väisänen
Hannu Väisänen on kansainvälisesti arvostettu, monipuolinen ja useasti palkittu oululaislähtöinen kirjailija ja kuvataiteilija. Hän sai vuonna 2015 kirjallisuuden valtionpalkinnon ansiokkaasta ja monipuolisesta työstään kirjallisuuden saralla. Hän on julkaissut useita romaaneja ja pitänyt lukuisia näyttelyitä kotimaassa ja ulkomailla.

Professori Martin Kusch
Martin Kusch on tieteellisen tiedon sosiologian sekä tieteen ja teknologian filosofian asiantuntija. Väiteltyään Oulun yliopistossa 1989 hän on tehnyt uraa kansainvälisissä huippuyliopistoissa, kuten Edinburghin, Cambridgen ja viimeksi Wienin yliopistossa vuodesta 2009 alkaen. Oulun yliopiston alumnina ja dosenttina hän on osallistunut merkittävästi useiden tohtoriopiskelijoiden ja jatkotutkijoiden ohjaukseen ja edistänyt erityisesti oppiaineen tutkijoiden kansainvälistymistä.

Professori (emeritus) Raymond D. Kent
Raymond D. Kent on kansainvälisesti tunnetuin ja vaikutusvaltaisin puheen ja puhetieteiden tutkija 50:n viime vuoden aikana. Hänen tuotantonsa sisältää useita satoja kansainvälisissä arvostetuimmissa lehdissä julkaistuja alkuperäisartikkeleita, kutsuttuja katsauksia, monografioita ja toimitettuja kirjoja. Hänellä on ollut tutkimusyhteistyötä Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa.

Kaivannaisalan tiedekunta

Professori Richard J. Walker
Richard J. Walker on isotooppigeokemian spesialisti ja pioneeri Re-Os- and Pt-Os-systeemien kehittämisessä ja niiden soveltamisessa maapallon, kuun ja Marsin kemiallisen evoluution sekä malmien synnyn tutkimuksissa. Hän on tehnyt pitkään yhteistyötä geotieteiden laitoksen (nyk. Oulu Mining School) kanssa Fennoskandian kilven malmitutkimuksissa.

Kasvatustieteiden tiedekunta

Professori Paul Kirschner
Paul Kirschner on oppimisen ja teknologia-avusteisen oppimisen tutkija, joka tekee aktiivista ja pitkäjänteistä tutkimusyhteistyötä Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa. Kirschner on mukana kasvatustieteiden tiedekunnan tutkijoiden kanssa mm. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa (2014–2017) ja kansainvälisissä yhteisjulkaisuissa. Hän osallistuu myös aktiivisesti väitöskirjojen ohjaukseen.

Professori Jóhanna Einarsdóttir
Jóhanna Einarsdóttir on lapsuudentutkimuksen, varhaiskasvatuksen ja lapsuudentutkimuksen etiikan tutkija. Hän tekee aktiivista tutkimusyhteistyötä Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa mm. kahdessa Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa ja yhdessä Nordforsk-rahoitteisessa hankkeessa vuosina 2010–2015.

Luonnontieteellinen tiedekunta

Professori Sami Solanki
Sami Solangin tutkimusaloina ovat mm. aurinkofysiikka ja Auringon ja Maan väliset vuorovaikutukset. Hän tekee aktiivista tieteellistä yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa mm. useissa yhteisjulkaisuissa.

Professori John A. Agnew
John A. Agnew toimii maantieteen professorina Kalifornian yliopistossa Los Angelesissa (UCLA). Hän tutkii poliittisen maantieteen ja geopolitiikan kysymyksiä, valtioiden suvereniteettiin liittyviä teemoja sekä paikan ja politiikan suhdetta. Hän tekee aktiivista yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa mm. yhteisjulkaisuissa.

Professori Antti Kupiainen
Antti Kupiainen on Helsingin yliopiston matematiikan professori, jonka erityisalana on matemaattinen fysiikka. Hänet on valittu kolme kertaa akatemiaprofessoriksi. Kupiainen on johtanut kaksi kautta Suomen Akatemian huippuyksikköä, jossa Oulun yliopisto on mukana. Hän on ollut kahdesti kutsuttuna puhujana International Congress of Mathematicians -konferenssissa.

Lääketieteellinen tiedekunta

Professori Leena Bruckner Tuderman
Leena Bruckner Tudermanin tutkimusalana on mm. ihon sidekudoksen ja sen sairauksien molekyylibiologinen ja kliininen tutkimus. Hän on ihotautiklinikan ja -osaston professori ja johtaja Freiburgin Albert-Ludwigs -yliopistossa. Hän on Oulun yliopiston alumni.

Sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen
Hannu Leskinen on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja ja toimii tällä haavaa myös Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallin selvityshenkilönä. Hannu Leskinen on ollut keskeisesti edistämässä kliinistä opetusta ja tutkimusta sairaanhoitopiirin ja yliopiston yhteistyönä. Hän oli mm. perustamassa kliinisen tutkimuksen keskusta, Medical Research Centeriä.

Toimitusjohtaja, teollisuusneuvos Heikki Kyöstilä
Heikki Kyöstilä toimii perustamansa hammaslääketieteellisiä instrumentteja ja laitteita valmistavan Planmeca Groupin toimitusjohtajana. Planmeca on yksi maamme menestyksekkäimmistä terveysteknologian vientiyrityksistä. Yritys on tehnyt kehitys- ja tutkimusyhteistyötä Oulun yliopiston kanssa aina hammaslääketieteen koulutuksen alkamisesta lähtien.

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Professori Gautam Gowrisankaran
Gautam Gowrisankaran on modernin toimialatutkimuksen johtavia tutkijoita. Hän tutkii myös vertikaalisten integraatioiden mallintamista. Gowrisankaran on kehittänyt tasapainoratkaisun fuusioiden toimivuuden perusteeksi. Hän tekee tiivistä yhteistyötä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen yksikön energiatalouden tutkimusryhmän kanssa.

Kauppaneuvos, toimitusjohtaja Timo Levo
Timo Levo on Oulun Osuuspankin toimitusjohtaja, Oulun Kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja ja Oulun ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja. Oulun Osuuspankki on kasvanut ja kehittynyt hänen kaudellaan yhdeksi Suomen suurimmista osuuspankeista. Oulun Osuuspankki on ollut aktiivinen informaatioteknologian rakennemuutoksen ratkaisujen löytämisessä erityisesti sen jälkeen, kun OP Ryhmä perusti kehitysyksikön Ouluun. Levo on vaikuttanut toiminnallaan voimakkaasti Oulun seudun elinkeinoelämän myönteiseen kehitykseen. Hän on osallistunut koulutuksen kehittämiseen sekä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa että Oulun ammattikorkeakoulussa.

Teknillinen tiedekunta

Professori Lauri Lajunen
Lauri Lajunen toimi Oulun yliopiston rehtorina vuosina 1993–2014. Rehtorikaudellaan hän edisti Oulun yliopiston kehittymistä kansainväliseksi tiedeyliopistoksi. Lajunen on toiminut myös monissa yliopiston yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta merkittävissä kansainvälisissä ja kansallisissa luottamustehtävissä.

Teknologiajohtaja Matti Härkönen
Matti Härkösen tutkimusalana on mm. katalyyttinen ilmapäästöjen hallinta ja heterogeeninen katalyysi. Hän on tekniikan lisensiaatti ja toimii teknologiajohtajana Ecocat India Pvt. Ltd -yrityksessä. Härkönen ja hänen edustamansa yritykset ovat tehneet tiivistä yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa. Yhteistyön tuloksena on syntynyt useita yhteisprojekteja ja valmistunut väitöskirjoja, muita tutkintoja ja yhteisjulkaisuja.

Emerita Director of Research Danielle Ballivet-Tkatchenko
Danielle Ballivet-Tkatchenkon tutkimusalana on mm. heterogeeninen ja homogeeninen katalyysi sekä hiilidioksidin kemiallinen hyötykäyttö. Hän toimii CNRS:n Institute of Molecular Chemistry -tutkimusyksikön emerita tutkimusjohtajana (CNRS-University of Burgundy) Dijonissa Ranskassa. Tkatchenko on ollut Oulun yliopiston hiilidioksidin hyötykäytön tutkimuksen keskeinen edistäjä. Yhteistyön tuloksena on syntynyt useita kansainvälisiä yhteisprojekteja, yhteisjulkaisuja ja väitöstutkimuksia.

Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta

Professori Behnaam Aazhang
Behnaam Aazhang on tunnettu ja siteerattu tietoliikennetekniikan sekä siihen liittyvän signaalinkäsittelyn, verkkotekniikan ja informaatioteorian tutkija. Hän on tehnyt aktiivista yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa vuodesta 1994. Aazhang toimi Finland Distinguished Professor -tehtävässä (FiDiPro) Oulun yliopistossa vuosina 2007–2013. Aazhang on merkittävästi myötävaikuttanut tietoliikennelaboratoriossa ja Centre for Wireless Communications -tutkimusyksikössä (CWC) tehdyn tutkimuksen sisältöön, tutkimusperinteiden ja metodien kehittämiseen sekä kansainvälistymiseen. Aazhang on myös mm. ohjannut useita väitöskirjoja.

Professori Anita Lloyd Spetz
Anita Lloyd Spetz on toiminut Oulun yliopiston Finland Distinguished Professor -tehtävässä (FiDiPro) vuosina 2011–2015. Hänen tutkimusalansa sisältää SiC-FET-kaasuanturit vaikeisiin olosuhteisiin mukaan lukien haituvien orgaanisten yhdisteiden (VOCs) anturoinnin, bio-, resonaattori- ja grafeenianturit ja muut edistykselliset anturiteknologiat ja tarvittavan data-analyysin. Oulun yliopistossa hän on tutkinut ja kehittänyt mm. menetelmää tunnistaa partikkelien toksisuutta soluille, mikä mahdollistaa tulevaisuudessa mm. erilaisten terveysvaikutusten testaamisen ilman eläinkokeita.

Toimitusjohtaja, teollisuusneuvos Jorma Terentjeff
Jorma Terentjeff on Oulun yliopiston sähkötekniikan osaston (nyk. sähkötekniikan tutkinto-ohjelma) alumni. Hän on ollut merkittävä vaikuttaja suomalaisessa teknologiateollisuudessa yli 40 vuotta toimimalla sekä yritysten johtotehtävissä että lukuisten teknologiayritysten hallituksissa. Hän on toiminut Oulun yliopiston yhteiskuntasuhteiden neuvoston puheenjohtajana vuodesta 2013.

Lisätietoja:
www.oulu.fi/promootio

Promootiotoimikunnan puheenjohtaja Seppo Saarela, p. 0294 481238

Promootiotoimikunnan pääsihteeri Katri Suorsa, p. 0294 481711

sähköpostit: conferment.ceremony@oulu.fi

Tiedottaja Anna-Maria Hietapelto, p. 0294 484096, anna-maria.hietapelto@oulu.fi

Nuorten reviireillä -projektin päätösseminaari Espoossa

Aika: torstai 17.11.2016 kello 9.45 – 15.30

Paikka: Kauppakeskus Iso Omena, Piispansilta 11, Espoo. Finnkinon Sali 3

Tervetuloa seuraamaan Nuorten reviireillä –projektin päätösseminaaria.

Nuorten reviireillä –projekti on Nuorten Palvelu ry:n hallinnoima ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama projekti. Projektin toiminta-aika päättyy tämän vuoden lopussa. Nuorten reviireillä –projekti järjestää päätösseminaarin Espoossa kauppakeskus Isossa Omenassa. Seminaarissa käsitellään paitsi projektin aikaansaannoksia myös nuorten hengailua, kohtaamista ja olemista laajemmin. Lisäksi kuulemme kaupallisten toimijoiden kokemuksia ja mietteitä nuorten kanssa toimimisesta arkipäivässä sekä yhteistyöstä nuorisoammattilaisten kanssa.

Projektin tuloksista voidaan tiivistetysti todeta, että nuorten ja kaupallisissa tiloissa toimivien aikuisten vuorovaikutusta voidaan parantaa lisäämällä ammattilaisten osaamista nuorten kohtaamisessa. Nuorille on lisäksi tarjottava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa ympäristön ja palveluiden kehittämiseen. Tämä edesauttaa nuorten sosiaalisten suhteiden ylläpitoa sekä antaa hyviä aikuisen malleja sekä mahdollisuuden luoda kontakteja turvallisiin aikuisiin.

Seminaarin ohjelma liitteenä. Seminaarissa julkaistaan myös projektin loppuraportti.

Seminaarin puhujina on kuusi eri alan ammattilaista, jotka valottavat nuorten tilankäyttöä ja tilankäytön tarpeita eri näkökulmista.  

Sirpa Tani
maantieteen ja ympäristökasvatuksen professori, Helsingin yliopisto
Tutkimushankkeessa Nuoret, arki ja tunteiden maantiede Tani tutki nuorten vapaa-ajan viettoa julkisissa ja puolijulkisissa kaupunkitiloissa. Hän on tuonut keskusteluun termin hengailun maantiede, joka käsitteenä tuo esiin toisaalta nuorisokulttuuriin ja toisaalta tilan käyttöön liittyvät teemat.

Veli Liikanen
tutkija, Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia
Veli Liikanen on yhdessä Anni Rannikon kanssa tutkinut nuorten tuottamaa ääntä kaupunkitilassa. Milloin puhutaan melusta milloin normaalista kaupunkiin kuuluvasta äänestä? Entä kuka tämän voi määritellä? Melun luonteesta ei vallitse yhtä yleistä käsitystä, eivätkä melu ja ääni ole toistensa vastakohtia.

Siim Rosenthal
kauppakeskuspäällikkö, kauppakeskus Iso Omena, Citycon Oy
Siim Rosenthal on Ison Omenan kauppakeskuspäällikkönä ollut mukana Nuorten reviireillä –projektin kokeilutoiminnassa. Rosenthal on osallistunut niin nuorten ideapajoihin kauppakeskuksen laajennuksen suunnittelussa kuin nuorten yöpymiseen kauppakeskuksessa. Miten hän näkee, miksi nuoret kannattaa ottaa mukaan kauppakeskuksen kehittämiseen?

Kari Holmström
turvallisuuspäällikkö, Securitas Oy
Securitas Oy on ollut Nuorten reviireillä –projektin yhteistyökumppani koko kolmivuotisen taipaleen ajan. Neuvoin, kehotuksin ja käskyin – mitä nuorten kohtaamistilanteista opittiin tai opitaan? -esityksessään Kari Holmström kertoo miten näitä oppeja hyödynnetään jatkossa ja mikä on muuttunut nuorten kohtaamisessa järjestyksenvalvonnan kenttätasolla.

Elsa Saarikkomäki
tohtorikoulutettava, VTM, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Helsingin yliopisto
Elsa Saarikkomäki valmistelee väitöskirjaa, jonka aiheena on nuoriin kohdistuva poliisi- ja vartijakontrolli ja nuorten käsitykset luottamuksesta. Väitöskirjaansa varten Elsa Saarikkomäki tutki haastattelemalla nuorten kokemuksia poliiseista ja vartijoista.  Tutkimuksessa havaittiin, että hyvä vuorovaikutus on tärkeää onnistuneissa puuttumistilanteissa.

Kirsi Purhonen
yhteisöpedagogi YAMK, AmO ja apurahatutkija
Mikkeliläinen Kirsi Purhonen tutkii tällä hetkellä nuorten kohtaamista ammattien rajapinnoilla sekä käsitettä Kolmas työ. Tutkimuksessa käsitellään ammattien rajapintoja ja tällä rajapinnalla tarkoitetaan esimerkiksi kaupanalan, vartiointialan ja nuorisoalan koulutustaustaisten yhteistä työtä nuorten kanssa. Osaamista on pakko laajentaa oman ammatin ulkopuolelle ja erilaisiin rajat ylittäviin taitoihin. 

Lisätietoja: projektivastaava Mikko Leppävuori, 040 157 784, mikko.leppavuori[ät]nuortenpalvelu.fi

Tampere3:n koulutusyhteistyön suunnittelu rakennusalalla on jo pitkällä. Uudistuksella halutaan varmistaa, että parhaat rakennusalan insinöörit ja diplomi-insinöörit tulevat jatkossakin Tampereelta.

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) ja Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ovat jo nyt suuria rakennusalan kouluttajia Suomessa. Yhdessä niistä tulee Suomen merkittävin rakennusalan osaamiskeskittymä.

Syksystä 2018 alkaen, jos korkeakoulut niin päättävät, rakennustekniikan kandidaatin ja rakennustekniikan AMK-insinöörin tutkintoja suorittavilla opiskelijoilla on osa opinnoista yhteisiä. Yhteisiä opintoja tulee olemaan sadan opintopisteen verran eli noin puolet tutkinto-ohjelmien opinnoista. Harjoitustöissä AMK-opiskelijat ja yliopisto-opiskelijat ovat omissa ryhmissään.

─ Uusien tutkintojen sisällöt on jo pääpiirteittäin suunniteltu. Yhteisen opetuksen suunnittelua on helpottanut tutkintojen osaamisalueiden yhteneväisyys. Molemmissa korkeakouluissa opetetaan muun muassa rakennustuotantoa, rakennesuunnittelua ja infran rakentamista. Talotekniikkaa opetetaan nykyään vain TAMKissa, mutta yhteistyön myötä meidänkin opiskelijat voivat sitä taas opiskella, kertoo TTY:n rakennustekniikan laitoksen johtaja Matti Pentti.

Yhteisiä opintoja on kolmena ensimmäisenä opiskeluvuotena, minkä jälkeen tutkinnot suoritetaan loppuun erillään. Tutkintojen erilaiset profiilit halutaan säilyttää: DI-tutkinnon matemaattis-luonnontieteellinen pohja on vahvempi ja opinnot ovat teoreettisempia, kun taas AMK-tutkinnon tavoitteena on käytännöllisemmät valmiudet. Opiskelijoilla on kuitenkin joustava mahdollisuus hakea AMK-insinöörin tutkinnosta tekniikan kandidaatin tutkintoon (ja siitä edelleen DI-tutkintoon) ja toisin päin.

Rakennustekniikan kandidaatin ja rakennustekniikan AMK-insinöörin tutkinto-ohjelmissa aloittaa vuosittain kummassakin noin sata uutta opiskelijaa.

TTY:n ja TAMKin rakennusalan opettajat ja tutkijat ovat tehneet yhteistyötä jo vuosikymmenien ajan, mutta Tampere3-prosessi on entisestään tiivistänyt yhteistyötä. Myös opiskelijat ovat olleet mukana valmistelutyössä.

─ Opetussuunnitelmatyötä on viety eteenpäin hyvässä hengessä. Hyvästä koulutusyhteistyöstä kertoo myös koordinoimamme RAKSA-ERKO-hanke, jossa yhdessä suunnittelemme valtakunnallisia rakennusalan erikoistumiskoulutuksia, kertoo rakennustekniikan koulutuspäällikkö Jouko Lähteenmäki TAMKista.

Vaikka koulutusyhteistyö rakennusalalla koskee ennen kaikkea TTY:n ja TAMKin opiskelijoita, hyötyvät siitä myös Tampereen yliopiston opiskelijat, jotka voivat suorittaa rakennetun ympäristön sivuaineopintoja.

Lisätietoa:

- rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuspäällikkö Jouko Lähteenmäki, Tampereen ammattikorkeakoulu, p. 040 520 0731, jouko.lahteenmaki@tamk.fi
- rakennustekniikan laitoksen johtaja Matti Pentti, Tampereen teknillinen yliopisto, p. 040 535 2305, matti.pentti@tut.fi

Turvallisuusalan elinkeinolupa koskee koko turvasuojausalaa, kun laki yksityisistä turvallisuuspalveluista muuttuu 1.1.2017. Turvaurakointi tulee luvanvaraiseksi ja turvallisuusalan elinkeinolupaa on haettava vuoden 2018 loppuun mennessä. Myös turvasuojaajakortteihin tulee muutoksia, kun vuoden 2017 alusta kortista tulee yrityssidonnainen ja siihen voidaan merkitä myös veronumero. Turvaurakoitsijaliikkeisiin tulee myös vastaavat hoitajat uuden lain myötä. 

Lisätietoja Suomen Turvaurakoitsijaliitto, www.lukkoliikkeet.fi, ona@lukkoliikkeet.fi
Tutustu myös Turvaurakoitsijaliiton tuoreimpaan sähköiseen lehteen. Avainuutiset 3 2016

Yhteistyösopimus avaa mahdollisuuden tupla-insinööritutkinnolle

Tiistaina allekirjoitettu yhteistyösopimus saksalaisen Aschaffenburgin ammattikorkeakoulun kanssa tarjoaa Turun AMK:n insinööriopiskelijoille mahdollisuuden suorittaa saksalainen insinööritutkinto suomalaisen lisäksi. Saksassa suoritettu tutkinto kehittää kielitaitoa, perehdyttää saksalaiseen toimintakulttuuriin ja siten edistää valmiuksia työskennellä Saksan markkinoilla. 

Ensimmäinen insinööriopiskelija aloitti syksyllä opintonsa Aschaffenburgin yliopistossa, Saksassa.  Valmistuttuaan opiskelijoilla on kaksi insinööritutkintoa, joista Saksassa suoritettu myynti-insinööritutkinto käsittää myös kieliopintoja.

Yhteistyötä saksalaisten korkeakoulujen kanssa on tehty Turun AMK:ssa jo jonkin aikaa. Aiemmin syksyllä sovittiin yhteistyöstä Kaiserlauternin korkeakoulun kanssa maisteriopintopolusta suomalaisille insinööriopiskelijoille.

- Varsinais-Suomen alueen teknologiateollisuus on vahvasti sitoutunut saksalaiseen markkinaan ja teollisiin partnereihin, esimerkkeinä Bayer, Meyer Turku ja Valmet Automotive. Saksan kieltä hallitseville osaajille on kysyntää teollisuudessa. Turun AMK:n ja saksalaisten korkeakoulujen yhteistoiminta antaa erinomaisia kilpailuetuja ohjelmaan mukaan lähteville opiskelijoille, ja on yksi Turun AMK:n keinoista alueen elinkeinoelämän palvelemiseksi, toteaa vararehtori Juhani Soini.

Yhteistyösopimus on molemminpuolinen: myös saksalaisilla insinööriopiskelijoilla on mahdollista suorittaa suomalainen insinööritutkinto. Turussa tarjottava koulutus johtaa tuotantotalouden insinööritutkintoon ja Saksassa suomalaisille tarjottava koulutus myynti-insinööri-tutkintoon.

Lisätietoja:

Tero Reunanen

Koulutus- ja tutkimusvastaava, tuotantotalous

Puh. 044 907 4592

tero.reunanen@turkuamk.fi

Merilinnoitus Suomenlinnan Länsi-Mustasaarelle on tarkoitus rakentaa uusia asuintaloja. Suunnitelmaa maailmanperintökohteen uusille rakennuksille haetaan arkkitehtuurikilpailulla, johon saapui määräaikana keväästä syksyyn vuonna 2016 huimat 157 ehdotusta. Pääosin työt saapuivat Suomesta, mutta osallistujia on myös Ruotsista, Tanskasta, Virosta, Ranskasta ja Espanjasta.

Nyt voit tutustua kisaan tulleisiin ehdotuksiin kisan järjestäjän, Suomenlinnan hoitokunnan nettisivuilla, jonne on koottu yksi pääkuva kustakin ehdotuksesta. Ehdotukset ovat sivustolla loppuvuoden ajan. Kuvat löytyvät osoitteesta: https://www.suomenlinna.fi/suomenlinnanhoitokunta/hankkeet/arkkitehtuurikilpailu/

Viimeistään helmikuussa julkistetaan voittaja. Sen valitsee ammattituomaristo, joka koostuu Suomenlinnan hoitokunnan, Helsingin kaupungin sekä Museoviraston edustajista ja SAFAn eli Suomen Arkkitehtiliiton nimeämistä tuomareista.

Kilpailulla etsitään uusille asuinrakennuksille luonnetta, laajuutta ja toteutustekniikkaa, jotka soveltuvat Suomenlinnan maailmanperintökohteen suojeltuun, historialliseen miljööseen. Päämääränä on, että voittajaksi valittavan työn pohjalta voidaan ryhtyä tarkempaan suunnitteluun. Länsi-Mustasaarelle on määrä rakentaa 6-10 asuntoa pinta-aloista ja ratkaisusta riippuen. Uudet 2-4 rakennusta korvaavat vanhat, huonokuntoiset asuinrakennukset, jotka on rakennettu väliaikaiseen käyttöön 1960-luvulla.

Suomenlinna on Suomen mittavimpia restaurointikohteita. Täydennysrakentaminen ei ole yleistä, joskaan ei aivan tavatontakaan. Tällä vuosikymmenellä maailmanperintökohteeseen on rakennettu yhteensä viisi uutta rakennusta: uusi kauppa ja majoitusrakennuksia avovankilan vangeille. Lähinnä merilinnoituksessa keskitytään restaurointiin. Suomenlinnan restauroinnista, ylläpidosta, esittelystä ja hallinnoinnista on vastannut opetus- ja kulttuuriministeriön alla toimiva virasto Suomenlinnan hoitokunta vuodesta 1973 lähtien.

Lisätietoja:

• Suomenlinnan hoitokunnan rakennuttaja-arkkitehti Esko Rautiola, puh. 0295 338 327 tai esko.rautiola@suomenlinna.fi
• Lisätietoa kilpailusta: http://www.suomenlinna.fi/suomenlinnanhoitokunta/hankkeet/arkkitehtuurikilpailu/
• Kuvia Suomenlinnasta: http://www.suomenlinna.fi/suomenlinnanhoitokunta/virasto/media/kuvapankki/

LG sai viidennen CES Innovation Award -palkinnon OLED TV:stään sekä toisen perättäisen ”Best of Innovations” -palkinnon LG SIGNATURE OLED -televisiostaan.

Helsinki, 16.11.2016 ― Consumer Technology Association (CTA) palkitsee LG Electronicsin uraauurtavista teknologia- ja muotoiluinnovaatioista 21:llä CES 2017 Innovation Award -tunnustuksella. Palkinnot koskevat mm. yhtiön huippulaadukasta LG SIGNATURE -tuoteportfoliota, OLED-televisiota ja modulaarista älypuhelinta, LG G5:ta. Tämä on jo viides vuosi peräkkäin, kun LG:n OLED-televisiot ovat saaneet CES Innovation Award -palkinnon, joka myönnetään innovatiivisimmille CES-messuilla esiteltäville tuotteille.

CES on maailman suurin teknologia-alan tapahtuma, joka järjestetään vuonna 2017 jo viidettäkymmenettä kertaa. LG ja tytäryhtiö Zenith ovat olleet mukana CES-messuilla aina tapahtuman perustamisesta vuonna 1967 saakka. LG:n ratkaisut palkittiin 11 kategoriassa, joita ovat mm. Home Appliances, Home Audio & Video Components and Accessories, Wireless Handsets, Wireless Handset/Accessories, Video Displays ja Smart Home. Palkitut tuotteet ovat esillä CES 2017 -messuilla Las Vegasissa 5.–8.1.2017.

LG SIGNATURE -brändituotteet palkittiin televisioista, pesukoneista ja astianpesukoneista. LG SIGNATURE -tuotteet yhdistävät LG:n huipputeknologian maailmanluokan muotoiluun, jossa on panostettu myös pienimpiin yksityiskohtiin vaativimpia asiakkaita ajatellen. CES 2017 -messuilla esiteltävä LG SIGNATURE OLED -televisioiden toinen sukupolvi sai ”Best of Innovations” -palkinnon Video Displays -kategoriassa jo toisena vuotena peräkkäin.

CES 2017 Innovation Award -tunnustuksia myönnettiin myös LG V20 -multimediaälypuhelimelle ja LG InstaView Door-in-Door -jääkaapille Black Stainless Steel -viimeistelyllä. Lista kaikista CES Innovation Award -palkinnon voittaneista LG:n tuotteista julkaistaan LG:n CES-messuilla järjestettävän lehdistötilaisuuden yhteydessä 4.1.2017 klo 18.00 Suomen aikaa.

CES Innovation Award -palkinnot valitaan vuosittain arvostetuista teknologia-alan suunnittelijoista, insinööreistä ja toimittajista koostuvan paneelin toimesta. Tuomaristo arvioi tuotteiden käyttäjäarvoa, ulkoasua, innovatiivista muotoilua, laatua ja panosta elämänlaadun parantamiseen.

Lisätietoja:

LAPTILTA PALVELU TALOYHTIÖILLE MADALTAMAAN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN KYNNYSTÄ

Useilla taloyhtiöillä on hyödyntämätöntä tonttialaa, jota kehittämällä asuntoyhtiö voi rahoittaa esimerkiksi merkittävän osan tulevasta linjasaneerauksestaan sekä luoda kaikille osakkaille arvonnousua koko alueen yleisilmeen kohentuessa. Rakennusliike Lapti tuo markkinoille palvelun taloyhtiöille madaltamaan täydennysrakentamisen kynnystä. Palvelussa Lapti hoitaa täydennysrakentamisen taloyhtiöille tarvittaessa avaimet käteen -periaatteella. Tällöin Lapti ostaa tai vuokraa lisärakennusoikeuden ja vastaa sekä suunnittelusta, asemakaavan muutoksesta ja tontin uudisrakennuksen rakentamisesta. Muutosprosessi käynnistyy aina Laptin veloituksettomalla tontin arvioinnilla.

Tontista tuottoa taloyhtiölle

Taloyhtiöiden remontointi vaatii useimmiten suuria rahallisia panostuksia ja vain harvoin niihin on saatu kerättyä ennakkoon riittävä omarahoitus. Tontilla olevan rakennusoikeuden myynnillä tai vuokrauksella on mahdollisuus rahoittaa jopa 50 % suunnitteilla olevan remontin kustannuksista. Lapti tarjoaa taloyhtiöille vaivattoman palvelun, johon sisältyy Laptin antama maksuton asiantuntija-arvio tontin mahdollisuuksista ja suositus, miten hanketta voisi lähteä viemään eteenpäin.

Monesti asuntoyhtiöt miettivät täydennysrakentamista vasta suurten remonttien alkaessa. Suunnittelu ja asemakaavamuutos voivat kuitenkin vielä paljonkin aikaa. Prosessi kannattaa käynnistää hyvissä ajoin ennen remontin ajankohtaiseksi tulemista.

-        Jos tontilla on tilaa, voidaan siitä lohkaista palanen ja myydä tai vuokrata se rakennettavaksi, jolloin saadut varat voidaan sijoittaa taloyhtiön remonttiin tai kuukausittain maksettavien vastikkeiden alentamiseen, kertoo hankekehitysjohtaja Tuomas Lindfors Rakennusliike Lapti Oy:stä.

-        Uuden rakennuksen myötä piha-alueet ehostuvat ja jopa vanhojen asuntojen arvonnousu on todennäköistä. Tämä johtuu siitä, että uudistuotanto nostaa yleensä alueen keskimääräistä hintatasoa myös vanhojen asuntojen osalta, vinkkaa Lindfors. 

Onnistuneita projekteja ja tyytyväisiä asukkaita

Helsingin Munkkivuoressa Asunto Oy Ulvilantie 10:n osakkaat ovat tyytyväisiä tulevan linjasaneerauksen lisärahoitukseen tontin myynnistä saadulla tulossa.

- Täydennysrakentamisella kustannetaan merkittävä osa putkiremontin kustannuksista, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Rinne Asunto Oy Ulvilantie 10:stä.

Kuvateksti kuvaan Ulvilantie

Täydennysrakentamisella kustannetaan merkittävä osa putkiremontin kustannuksista. Vasemmalla taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Rinne ja oikealla Laptin hankekehitysjohtaja Tuomas Lindfors.

Analyyttisten liiketoimintaohjelmistojen ja -palvelujen markkinajohtaja SAS Institute haastatteli 75 suuren eurooppalaisen yrityksen edustajaa, jotka ovat omaksuneet varhain IoT:n osaksi toimintaansa. Vastaajien mukaan tärkein läksy käyttöönotoista oli, että asiakas- ja käyttäjäkokemuksen tulisi ohjata teknologian kehitystä, eikä toisinpäin.

SASin haastattelemat yritykset tähtäävät IoT-hankkeillaan erityisesti operatiivisen toiminnan tehostamiseen (43 %) ja käyttäjäkokemuksen parantamiseen (36 %). 29 % vastaajista uskoo myös, että IoT taipuu uuden tuotteen kehittämiseen tai palvelumuotoiluun sekä nykyisen palvelun tai tuotteen kehittämiseen.

Viimeisen 12 kuukauden aikana yritykset ovat erityisesti käynnistäneet projekteja, joissa tähdätään asiakkaan ja yrityksen datan yhdistämiseen eli ns. connected customer -lähestymistapaan (20 %) ja automatisoituun diagnostiikkaan (17 %) tai omaisuuden seurantaan (16 %).

- Yritysjohtajat ja julkishallinto tiedostavat kyselyn perusteella, että säilyäkseen relevanttina asiakkaille ja kansalaisille, heidän tulee tarjota räätälöityä ja just-in-time palvelua. Tämä edellyttää, että suurin osa data-analyysistä tehdään nopeasti, sanoo SASin Business Development Manager Mathias Coopmans.

IoT:n käyttöönotossa luotetaan ulkopuoliseen konsulttiin

Teknologian ja hallinnon näkökulmasta IoT:n käyttöönotto on ollut varhaisille omistajille haasteellista. Suurimmat kompastuskivet liittyvät reaaliaikaisen datan analytiikkaan (22 %), turvallisuushuoliin (22 %) sekä kulttuuriseen muutoksen johtamiseen (20 %).

- Jotta IoT:stä saataisiin täysi hyöty irti, tulisi työt organisoida uudella tavalla. Myös prosessit tulisi määritellä uudelleen, jotta ne tukisivat päätöksentekoa reaaliaikaisen data-analyysin pohjalta. Datan valtava määrä yhdistettynä sen turvalliseen analysointiin on haastava yhdistelmä, Coopmans muistuttaa.

Kulttuurisiin ja teknologisiin haasteisiin vastaaminen vaatii organisaatiolta myös uusia kyvykkyyksiä. Yllättäen yrityksen omat data scientistit eivät nousseet kirkkaimpaan kärkeen, kun vastaajat listasivat tärkeimpiä kyvykkyyksiä IoT:n käyttöönoton aikana. Tärkeimpinä pidettiin ulkopuolisia konsultteja ja prosessin automatisointia.

- IoT:n menestyksekäs käyttöönotto edellyttää liiketoiminnan ja osaston rajojen rikkomista, ja tämä saattaa olla helpompaa ulkopuoliselle konsultille. Monet vastaajista kertoivat, että sisäisten muutosten tekeminen vie paljon aikaa ja eikä IoT:n kohdalla voida odotella pitkään. Olisi kuitenkin tärkeää, että pitkällä aikavälillä yritykset kehittäisivät strategian, miten hyödynnetään omia ja lainattuja resursseja, SAS Finland Oy:n toimitusjohtaja Johan Sandell sanoo.

Kolme oppia varhaisilta omaksujilta 

IoT:n varhaisten omaksujien kolme tärkeintä läksyä käyttöönotoista olivat design-ajattelun omaksuminen, esitestauksen merkitys ja skaalautumisen hyödyntäminen eli aloita pienestä ja laajenna.

- IoT on nimestään huolimatta hyvin ihmiskeskeinen prosessi. Vastaajat korostivat, että asiakas- ja käyttäjäkokemuksen tulee ohjata teknologian kehitystä, eikä toisinpäin. Varhaiset omaksujat kehottivat myös haukkaamaan palan kerrallaan eli pilotoimaan ja testaamaan ennen kokonaisvaltaista käyttöönottoa, Sandell toteaa.

Varhaiset omaksujat arvioivat, että IoT kasvaa ja siitä tulee valtavirran omaksuma asia vuoteen 2020 mennessä yrityksissä ja julkishallinnossa.

Vastaajat edustavat yhdeksää eri teollisuuden haaraa ja julkishallintoa, joita kaikkia yhdistää IoT:n varhainen hyödyntäminen.

Raporttiin voit tutustua täällä.

Lisätietoa ja yhteydenotot:

Toni Perez / SAS Institute PR

p. 0400 6300 63, toni.perez@osg.fi

PUUNET – Puurakentamisen verkko-osaamiskeskus hankkeessa on tavoitteena kehittää puurakentamiseen liittyvää koulutusta ja parantaa työpaikkojen puurakentamiseen liittyvää osaamista ja sitä kautta myötävaikuttaa yritysten ja muiden organisaatioiden kehittymistä.
Hanke järjestää koulutuksia ja opintoretkiä. Hanke toimii Kainuussa, Koillismaalla, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kemi-Tornio alueella.

Puurakentamisen opintokäynti Kuhmoon

Keskiviikko 30.11.2016

PUUNET-hanke järjestää maksuttoman puurakentamiseen liittyvän opintokäynnin Kuhmoon, jossa tutustutaan Kantolan teollisuusalueella sijaitseviin puualan yrityksiin sekä koulutus- ja tuotekehityspalveluita tarjoavaan Woodpolikseen.


Vinkkejä ja ohjeita energiatehokkaaseen ja terveeseen puurakentamiseen  

Torstai 1.12.2016 klo 15-19, Ympäristötalo, Solistinkatu 2, Oulu

PUUNET-hanke ja Oulun rakennusvalvonta järjestävät koulutuksen energiatehokkaasta ja kosteusturvallisesta rakentamisesta. Tilaisuudessa kerrotaan muun muassa energiatehokkaan rakentamisen perusteista erityisesti puurakentamisen näkökulmasta. Lisäksi ohjelmassa on asiaa rakennustyömaan laadunvarmistuksesta. Koulutus on suunnattu omakotirakentajille. Se on maksuton osallistujille.

Teemakoulutus: Puurakentaminen, julkiset ja kerrostalokohteet

Perjantai 2.12.2016 klo 8.30-15.30, Linnankatu 6, 4. krs, Kajaani

PUUNET-hanke järjestää koulutuksen puurakentamisesta julkisessa rakentamisessa ja kerrostalokohteissa. Koulutuksessa kuullaan muun muassa kokemuksista CLT-elementtien käytöstä julkisessa rakentamisessa, puuelementtien uusista konsepteista, puuelementtien käytöstä kerrostaloissa ja hirsirakentamisen uusista ohjeistuksista. Tilaisuus on suunnattu niin puurakentamisen parissa toimiville suunnittelijoille, rakentajille, kuin puurakentamisen mahdollisuuksista kiinnostuneille sekä niihin liittyviin päätöksiin vaikuttaville ja päätöksen tekijöille.

Lisätietoja, ohjelma ja ilmoittautumiset tapahtumiin: www.puunet.fi  >>

Signmark Productions julkaisi innovatiivisen ja mullistavan sovelluksen viittomakielen käyttäjille. Yhdessä IT-palveluyritys CGI:n kanssa luotu Chabla on mobiilisovellus, joka yhdistää kuurot ja viittomakielen tulkit maailmanlaajuisesti.

Euroopassa on yli 750 000 viittomakielen käyttäjää ja vain 12 000 viittomakielen tulkkia eli alle kaksi tulkkia 100:aa viittomakielen käyttäjää kohden. Chabla on ensimmäinen viittomakielisten yhteisöjen tarpeisiin rakennettu sovellus, jonka kautta käyttäjillä on tulkkauspalvelu käytössään 24/7.  Chabla parantaa heidän jokapäiväistä kommunikointiaan ja elämänlaatuaan mullistavalla tavalla.

“Ilman Chablaa viittomakieltä osaamattoman henkilön on lähes mahdotonta soittaa kuurolle henkilölle. Olen kuullut tämän selityksen lukemattomia kertoja ihmisiltä, jotka sanovat, etteivät pysty kommunikoimaan kanssani. Tämä sovellus ei ainoastaan voimaannuta kuurojen yhteisöä, vaan se mahdollistaa kommunikoinnin ylipäänsä,” sanoo viittomakielinen suomalainen muusikko Signmark, (Marko Vuoriheimo), Signmark Productions ‑yhtiön toimitusjohtaja.

Chabla-projekti käynnistettiin vuonna 2015, kun Signmark päätti, että jonkun on aika keksiä ratkaisu ongelmiin, joita kuurot ja huonokuuloiset joutuvat kohtaamaan päivittäin. On masentavaa, että vaikka elämme 21. vuosisataa, ihmiset, joilla on jokin vamma, joutuvat silti kohtaamaan vaikeuksia yksinkertaisten jokapäiväisten tehtävien hoitamisessa, eikä nykypäivän palvelutarjonta ratkaise näitä ongelmia. Chablan on tarkoitus tuoda muutos kaikkeen tähän.

“Chabla on mainio esimerkki siitä, kuinka digitalisaatio muokkaa maailmaa ja elämäämme arjen tasolla. Yhdessä Signmarkin ja Chabla-tiimin kanssa olemme muuttaneet tämän mullistavan vision todelliseksi mobiilikokemukseksi, jolla on todella suuri vaikutus,” sanoo CGI Suomen toimitusjohtaja Tapio Volanen.

Chabla-sovelluksen kehitystyössä painotettiin erityisesti käyttökokemuksen helppoutta sekä kuuroille että tulkeille. Chabla applikaatio syntyi yhdistämällä Vuoriheimon tietotaito ja CGI:n kokemus palvelumuotoilusta, prototyyppien rakentamisesta ja mobiiliratkaisujen kehittämisestä.

Chabla-mobiilisovellus on nyt saatavilla iPhonelle ja iOS-tableteille Suomessa, Isossa-Britanniassa, Saksassa, Ranskassa ja Tanskassa.

LIITTEET (kuvia Marko Vuoriheimosta ja applikaatiosta):
https://1drv.ms/f/s!AvSUjCy7IC08jwuhdB2Y71NZNEDz

LISÄTIETOJA

Anne Klemetti
operatiivinen johtaja, Signmark Productions
040 513 2743
anne@signmarkproductions.com

Janika Sundström
markkinointi ja viestintä, Signmark Productions
040 763 2621
janika@signmarkproductions.com

ja 

Esa Luoto
viestintäpäällikkö, CGI Suomi
050 380 5601
esa.luoto@cgi.com

SIGNMARK PRODUCTIONS
Signmark Productions perustettiin vuonna 2009. Signmark syntyi kuurona ja saavutti lapsuuden unelmansa, kun hänestä tuli maailman ensimmäinen kuuro henkilö, joka sai levytyssopimuksen. Hänen toimintansa vammaisten elämän helpottamiseksi ei lopu siihen. Musiikillaan ja positiivisella asenteellaan Signmark haluaa muuttaa asenteita kuuroja kohtaan. Viittomakieltä käyttävään perheeseen syntynyt Signmark on sitä mieltä, ettei yhteiskunnan tulisi kohdella kuuroja vammaisina, vaan kielivähemmistönä, jolla on oma kulttuurinsa, yhteisönsä, historiansa ja perintönsä.

Verkkosivusto: www.chabla.me
Facebook: Chabla.me
Twitter @Chablame
Youtube: Chabla
Instagram: @Chabla.me

Williparkki Oy:n rakennuttama maanalainen pysäköintitalo P-City on otettu käyttöön Lappeenrannan keskustassa marraskuun alussa.  Marianaukion alla sijaitsevassa pysäköintitalossa on 146 uutta maksulliseen pysäköintiin tarkoitettua lämmintä autopaikkaa. Uuden pysäköintitalon avajaisia vietetään 9. joulukuuta. 

P-Cityn sisään- ja ulosajo sijaitsee rakenteilla olevan Etelä-Karjalan Osuuspankin uudisrakennuksen yhteydessä Kirkkokadun varrella. Sisäänajo on auki lyhytaikapysäköijille päivittäin klo 6‒21. Muina aikoina sisälle pääsee sopimuskortilla tai pysäköintilipukkeella. 

Williparkki Oy:n toimitusjohtaja Mikko Hietamiehen mukaan tarkoituksena on, että P-City palvelee erityisesti lyhytaikaista pysäköintiä, koska maanpäälliset pysäköintipaikat Marianaukion kohdalta ovat poistuneet. 

– Pysäköinti P-Cityssä on suunniteltu asiakkaille mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi. Muun muassa suurin osa pysäköintiruuduista on toteutettu vinopysäköintinä, mikä helpottaa ruutuun ajamista. Myös paikkaleveys on reilu, Hietamies kuvailee. 

Talossa on käytössä paikkakohtainen opastusjärjestelmä sekä automaattinen rekisterintunnistus, joka tarkoittaa sitä, että sisään- ja ulosajopuomeilla on kamerat. Sisään tultaessa kamera tallentaa järjestelmään auton rekisterinumeron ja yhdistää sen lipukkeeseen, joka otetaan puomin kohdalta. Kun lipuke on maksettu, ulosajopuomi avautuu automaattisesti. Järjestelmän tarkoitus on sujuvoittaa pysäköintitalon liikennettä. 

Pysäköintitalossa on myös energiatehokkuutta edistävää tekniikkaa, kuten ledvalot, jotka syttyvät ja sammuvat automatiikan ansiosta tarpeen mukaan. P-Pormestarin tapaan P-Cityssä on mahdollisuus ladata sähköautoja. 

Lappeenrannan kaupunkiyhtiöihin kuuluva Williparkki Oy tarjoaa maksullista pysäköintiä Lappeenrannassa. P-Cityn lisäksi Williparkilla on maanalainen pysäköintilaitos P-Tori kauppatorin laidalla ja P-Pormestari maakuntakirjaston vieressä. Kaikkiaan yhtiöllä on hallinnassaan lähes 900 lämmintä maanalaista pysäköintipaikkaa Lappeenrannan keskustassa. 

Lisätietoja: 

Williparkki Oy
toimitusjohtaja Mikko Hietamies
puh. 0400 509 611
mikko.hietamies@lappeenranta.fi

Vahasen suunnittelemassa nopeassa putkiremontissa luotettiin tekijöiden yhteistyöhön 

Suunnittelu- ja konsulttialan asiantuntijayritys Vahanen on suunnittelijana Roihuvuorelaisessa taloyhtiössä toteutetussa putkiremontissa, joka toteutettiin tavallista huomattavasti nopeammin. Tänään valmistunut remontti aiheutti asukkaille vain kahden viikon asumishaitan tavanomaisen kolmen kuukauden sijaan. Nopeaan lopputulokseen päästiin huolellisen etukäteissuunnittelun ja allianssimallin ansiosta.

Satumaanpolun putkiremontissa allianssin muodostivat yhdessä pääurakoitsija, suunnittelija, putki- ja sähköurakoitsijat sekä asunto-osakeyhtiö. Johtoryhmässä on mukana myös isännöitsijä. Taloyhtiö teki vain yhden sopimuksen ja allianssi on kokonaisuudessaan vastuussa putkiremontin hoitamisesta alusta loppuun. Allianssimalli tarkoittaa sitä, että projektin osapuolet tekevät alusta asti yhteistyötä ja sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin esimerkiksi aikataulun osalta. Tiettävästi tämä oli ensimmäinen Suomessa allianssimallilla tehty putkiremontti.

Koska kaikki mukana olevat tahot ovat yhdessä vastuussa mahdollisista viivästyksistä ja virheistä, on toteutustapa turvallinen ja kustannustehokas taloyhtiölle. Kaikki allianssin osapuolet ja taloyhtiö olivat alusta asti mukana suunnittelemassa putkiremonttia Big Room -työskentelytapaa hyödyntäen, taloyhtiön tiloissa. Päätöksiä on voitu tehdä nopeasti ja myös varsinainen LVI- ja sähkösuunnittelu on tapahtunut paikan päällä yhdessä urakoitsijoiden kanssa, jolloin on säästetty merkittävästi aikaa myös suunnittelutyössä.

Allianssimalli auttoi ketterää suunnittelua

Vahasen projektipäällikkö Atte Stambej kertoo, että suunnittelutyö hoidettiinkin ennätysajassa. Rakennuslupahakemus oli jätetty noin kuukauden kuluessa suunnittelutyön aloittamisesta. Normaalisti tähän vaiheeseen kuluu aikaa 4-5 kuukautta.

– Vain yhdessä tekemällä pystymme tähän kahden viikon remonttiaikatauluun. Putkiremonttia on valmisteltu kellareissa ja porrashuoneissa tehtävillä töillä jo muutaman kuukauden ajan ennen huoneistojen remonttia. Kyse on hyvin pitkälti työn organisoimisesta. Vältetään turhaa odottelua ja tekemistä, huolehditaan yhteistuumin siitä, että asiat tapahtuvat sovitussa aikataulussa. Tarpeellisia asioita ei jätetä tekemättä ja työ tehdään huolella, Stambej sanoo.

On arvioitu, että hankkeen kustannuksissa voidaan säästää allianssimallilla toteutettuna n. 10-20 prosenttia, siitäkin huolimatta, että remontti tehtiin kahdessa vuorossa. Säästöjä tulee nopeudesta monessa eri kohtaa hanketta.

Allianssihankkeen osapuolina ovat Vahasen lisäksi pääurakoitsija Fira Palvelut Oy, putkiurakoitsija LVI Star Oy ja Sähköurakointi Aho Oy. Tilaajana on As Oy Satumaanpolku 5 ja isännöitsijänä Vuo-Kiinteistöpalvelut Oy.

Atte Stambej

projektipäällikkö

041 515 2453

atte.stambej@vahanen.com

Lisätietoja:

Fira Palvelut

toimitusjohtaja

Sami Kokkonen

0400 204 250

sami.kokkonen@fira.fi

Satumaanpolku 5

Hallituksen puheenjohtaja

Mikko Jauhiainen

020 7461 499

Mikko.jauhiainen@amiedu.fi

Vahanen

projektipäällikkö

Atte Stambej

041 515 2453

atte.stambej@vahanen.com

LVI Star

Kari Matilainen

045-8552404

kari.matilainen@lvistar.fi

Sähköurakointi Aro Oy

Tomi Anttonen

050-3586097

tomi.anttonen@sahkourakointiaho.fi

Vuo-Kiinteistöpalvelut

Juhani Hujanen

010 821 3533

juhani.hujanen@vuo-kiinteistöpalvelut.fi

Julkisuudessa on viime aikoina kerrottu useista tapauksista, joissa rakennustyömaalla käytettävässä betonissa on todettu merkittäviä laatuongelmia. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) selvittää asiaa itsenäisesti ja yhdessä alan toimijoiden, kuten rakennuttajien ja rakennusvalvonnan kanssa. Tukes mm. kartoittaa betoninvalmistuksen toimintaketjua, jotta saadaan selville betonin lujuusongelmiin johtaneet syyt ja voidaan ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin.

Tukes toimii Suomessa rakennustuotteiden markkinavalvontaviranomaisena ja valvoo rakennustuotteiden vaatimustenmukaisuutta.

Lisätietoja: ylitarkastaja Petri Kulmala 029 5052 741  ja ryhmäpäällikkö Kurt Kokko 029 5052 128.
Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@tukes.fi 

Kutsu lehdistötilaisuuteen 25.11. klo 11-12 Pasilassa, osoitteessa Ratapihantie 11 (1.kerros) 00520 Helsinki.

Tavaroiden äly pilveen, tavaroihin palveluita, tavaroiden WWW syntyy

Thing2Data -hanke konkretisoituu ja konsortio laajenee, 1. vaihe toteutettu!

Kuvittele, jos voisit tavaraa tai tilaa osoittamalla vuokrata sen, tai tilata sille huollon.

Thing2Data on muuttumassa unelmista todeksi – konsortion määrittelemän palvelun ensimmäinen toiminnallisuuden taso on esiteltävissä. Thing2Data yksinkertaistaa radikaalisti yhteisiin tavaroihin ja jaettuun tietoon liittyvää kehitystä. Se tekee erilaisista palveluista yhteensopivia ja synnyttää yhteiskäyttöisen, avoimen ja tietoturvallisen tavaroiden internetin.

Tilaisuudessa näytetään, miten lisätyn todellisuuden lasit (HoloLens) auttavat älykkäiden tavaroiden käsittelyssä. Kerromme myös, kuinka pakkausala hyötyy monista eri sovelluksista Thing2Datan avulla. Kerromme, miten paikkatieto antaa tavaroille Thing2Data-identiteetin ja älyn jopa ilman tunnisteita. Kerromme myös useista uusista merkittävistä Thing2Data-konsortion jäsenistä.

Thing2Data on ensimmäinen hallitusohjelman OmaData -toiminnallinen, yleiskäyttöinen ja tietoturvallinen, avoin alusta. Alusta mahdollistaa tavaroihin, tiloihin, tapahtumiin, asiakirjoihin ja muihin yksilöitäviin asioihin liittyvän tiedon turvallisen jakamisen ja niihin liittyvien tapahtumien ja palvelupyyntöjen suorittamisen. Alustaan on myös määritelty liittymä IoT-laitteisiin ja keinoälypalveluihin. Alustan määritykset tullaan julkaisemaan kokeilujen jälkeen ensi keväänä. Konsortion ohjausryhmät ovat jo hyväksyneet pääosan rajapinnoista ja ensimmäinen toiminnallinen taso on nyt toteutettu. Seuraavien palvelutasojen toteutus on alkamassa.

Lehdistötilaisuudessa on läsnä useita konsortion jäseniä. Tilaisuudessa esitellään HoloLensin ja Thing2Datan ensimmäisen tason sovellusten demonstroinnin lisäksi järjestelmään määritellyt palveluominaisuudet ja muita älykkäisiin tavaroihin liittyviä tulevaisuuden näkymiä.

HoloLens on tilaisuudessa kokeiltavissa. Arvion mukaan lisätyn todellisuuden markkinan odotetaan kasvavan 10 vuodessa jopa 7.000 miljardiin dollariin http://www.prnewswire.com/news-releases/augmented-reality-market-iot-ar-to-reach-7-trillion-by-2027-595626251.html.

Thing2Data-konsortion puolesta,

Risto Linturi, valtuuskunnan puheenjohtaja

Ilmoittautumiset ja lisätiedot Thing2Data-koordinaattori Pirjo Jarva.

Pirjo Jarva

+358 400 604 407

pirjo.jarva@sovelto.fi